Oujea!

Täällä on kuulkaas pienimuotoiset bileet käynnissä tällä hetkellä. Pari tuntia takaperin sain opinnäytetyöni kansiin ja palautettua opettajalle. Perjantaina olisi edessä vielä opparin esittäminen ja ensi viikolla vielä mahdolliset korjaukset tekstiin. Mutta valmista on silti. Ilon määrä on uskomaton. 

En nyt tässä ala hirveästi vielä opparista tarinoimaan, kunhan tulin huutelemaan, että voitin pelin ja selvisin hengissä tästä projektista. Vähän myöhemmin saatte sitten ihan kunnon postauksen kunnollisilla kuvilla opparista. Tähän loppuun vielä muutama biisi, joiden voimalla tätä opparia tehtiin. 

Opparihöpinää

Tällä viikolla alkoi 3 viikon stressiputki, kiitos opinnäytetyön. Taustatieto-osuus kirjoitettiin jo ennen joulua, mutta nyt päästiin tositoimiin ompelun ja projektin kirjoittamisen kanssa. Meillä tehdään oppari aika tiiviillä tahdilla, suunnilleen kolme viikkoa ja koko homman pitäisi olla valmiina. Aihe meillä oli periaatteessa täysin vapaa, pitää tehdä asukokonaisuus asiakkaalle. Mun asiakkaana toimii näppärästi A ja se todellakin helpottaa hommaa. Voin sovittaa vaikka joka päivä jos siltä tuntuu. 

Tunteja meillä on nyt ehtinyt olemaan 16 ja oon itse päässyt ihan hyvään vauhtiin. Peruskaava on piirretty ja sovitettu, mekko kuositeltuna ja proto kasassa. 

Voi olla, että hiljenen täysin seuraavaksi kolmeksi viikoksi blogin puolella tai sitten käyn purkamassa päätäni tänne aina välillä, katsotaan. Twitter ja Instagram lienevät ahkerammassa käytössä.

PS. Turku sai vihdoin lunta!

Mekkohyppelyä

Viime lauantaina oli aika kaivaa röyhelöt (teoriassa, ei niinkään käytännössä) pitkästä aikaa kaapista ja tälläytyä muiden neitien seuraan. Osallistuin pienimuotoiseen lolitamiittiin ja se oli kyllä varsin mukavaa pitkästä aikaa. Veikkaisin, että viimeksi kiskoin lolitakokonaisuuden päälle puolisentoista vuotta sitten. 

Oma vaatekaappi on melko avuton lolitan osalta, mutta kyllä mä sieltä onnistuin ihan kivan asun raapimaan kasaan. Mekko on omaa käsialaa muutaman vuoden takaa ja se on kyllä yhä edelleen superihana. Helmoja pitäisi ehdottomasti laskostaa enemmän poimuttamisen sijasta. Melko värittömällä asulla mentiin, kun kaikki oli mustaa tai mustaharmaata, mutta omaan silmään näytti kyllä kivalta, varsinkin kun tukka on taas kivan värinen. Hiusten annoin olla, koska vesisade iski ja kosteus+pörrötukka=katastrofi. Kuvakrediitit Suville. 

Tirppoja ja junia

Kaivellaan vähän vanhoja, koska tää älytön harmaus masentaa. Nyt kun joululoma on lusittu, on hyvä palata fiilistelemään vuoden takaista lomaa, jonka vietin Australiassa. Nää on ihan vaan satunnaisesti valkattuja kuvia fiilistelyn vuoksi.

Galah, ruusukakadu, aussipulu. Näitä oli joka puolella ja kyllähän ne on melko somia. 

Tarvinneeko tätä pyrstöä edes sen kummemmin selittää? Maggie Beerin Farm shopin puutarhassa tepasteli useampikin riikinkukko. Miten voikaan olla niin näyttävä lintu. Meitä oli muutama turisti rivissä kuvaamassa näitä tirppoja.

Puffing Billy on vanha höyryjuna, joka kulkee kukkuloilla/metsässä lähellä Melbournea. Mä olisin halunnut kyytiin, mutta muut seurueesta ei, joten käymättä jäi. Siisti se oli silti ihan sivustakin katsottuna. Sympaattinen ja pelottava samaan aikaan. 

Jonain kauniina päivänä pitäisi matkustaa tuonne uudestaan. Paljon jäi näkemättä ja kokematta. Seuraavaa reissua Suomen ulkopuolelle saa kyllä odotella hetken rahattomuuden takia, mutta ehkäpä syksyllä. 

Uusi vuosi ja uusi asukki olohuoneessa

Mainiota uutta vuotta! Toivottavasti vuosi vaihtui sujuvasti ilman suurempia kommelluksia. Me juhlittiin Neiti E:n kanssa lähinnä vuoden 2013 päättymistä, koska välillä oli kyllä aikamoista kivikkoa ja mäntyjä osui matkalle liiankin usein eikä niitä voinut väistää. Päin mentiin ja lujaa. 

A:n ollessa muualla kavereidensa kanssa, me E:n kanssa vietettiin iltaa kotona hyvän ruoan, leffojen ja skumppapullon kanssa. Illemmalla kipiteltiin keskustaan ja toiseen olohuoneeseen, jossa oli uuden vuoden kunniaksi hirvittävän hyvä palvelu. Improttuja sateenvarjodrinkkejä ja herraseurana toiminut J sai pyytämänsä kaljan sijasta drinkin. Hups. 

Vuoden vaihtuessa siirryttiin kakkosolohuoneesta kohti yökerhoa uyfghff cvb z assik on paras (A lähettää terkut tässä välissä varpaansa välityksellä) ja keikkaa. RRS oli taas mainio ja ilta oli kaikinpuolin super. 

Eilen meillä juhlittiin A:n ja E:n synttäreitä lähinnä sohvalla maaten ja pizzaa ja kakkua syöden. Kunnon laiskottelupäivä. E melkein kuuluu meillä jo sisustukseen. 

Tänään piti yrittää saada arjesta kiinni, mutta oon kyllä pitkälti viettänyt päiväni sohvalla. Olkkarin uusi asukki piti kylläkin kasata. 

Nurkassa majailee nykyään Thranduil. Älkää kysykö miksi. A ei tiedä, enkä kyllä mäkään. Kyllä meinaan hiukan naurattaa, kun katsoo tuota pahviläpyskää. Meillä on taas mahtavat sisustusratkaisut :DD

Palataan kuulkaa uusien kujeiden kanssa lähipäivinä! Nauttikaa olostanne.

Iltapalaa

Aika ajoin kaikille meistä tulee joskus fiilis, että nyt pitäis saada jotain hyvää ja nopeaa iltapalaa. Yleensä suunnitelmat kaatuvat siihen, että kaapit huutavat tyhjyttään, kun on puhe kivoista aineksista. Näppärä iltapalaratkaisu, jonka aineet luulisi löytyvän joka kodista, on teeleivät. 

Paljon helpommaksi leipominen ei oikeastaan edes voi mennä ja ainakin mun ekalla kotitaloustunnilla tehtiin juurikin teeleipiä (ja alla oleva ohje on muuten just se sama).

Teeleipiin (tästä tulee kahdelle henkilölle) tarvitset:
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
1 dl vettä tai maitoa (ihan sama kumpaa käyttää, makueroa ei oikeastaan oo)
1 rkl öljyä

Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen. Sekoita kuivat aineet. Lisää kylmä neste ja öljy. Sekoita tasaiseksi. Jaa taikina pellille kahteen osaan ja taputtele ne litteiksi, n. 1cm, jauhotetuilla käsillä. Pistele haarukalla. Paista uunin keskitasolla 10-15 minuuttia. 

Perusohjetta voi muokkailla miten tykkää. Itse heitin sekaan vajaan desin kaurahiutaleita. Porkkanaraaste, juustoraaste ja yrtit sopii hyvin makuaineeksi. Kokeilemaan vaan. 

Lämpimien teeleipien päälle voi laittaa mitä nyt ikinä haluaa. Nää on hyviä ihan pelkällä levitteelläkin. Juusto toimii loistavasti ja hillo on mahtava valinta. Kaikki käy. Teeleivät kannattaa tosiaan syödä lämpimänä ja samana päivänä, silloin ne ovat parhaimmillaan. 

Nimensä mukaisesti teeleivät sopivat mainiosti teen kanssa nautittavaksi, mutta muutkin juomat käy. A suosii kaakaota ja minä teetä. Musta on tullut siinä määrin teehifistelijä, että juon aika pitkälti vaan irtoteetä parilla poikkeuksella. Eilen teeksi valikoitui The Ouncen sumuinen saari, musta suklaalla, kaakaolla, vaniljalla ja mansikalla maustettu ceylon-tee. Älyttömän hyvää.  

Some

Myönnän harrastavani sosiaalista mediaa välillä vähän liikaakin. Listaan teille tähän postaukseen eri mestat, missä vaikutan enemmän tai vähemmän aktiivisesti.

Lumria - Facebook -sivu
Naamakirjasivu, minne päivittelen ompelutöitäni ja työkuvia.

Twitter
Twitteriin tulee päiviteltyä kaikkea koulun ja musajuttujen väliltä. Saatan välillä unohtaa pariksikin viikoksi koko sivun olemassaolon, mutta palaan aina.

Tumblr
Musajuttuja, vaatehömppää, korsettijuttuja, fandomjuttuja. (Ignooratkaa järkky leiska.)

Instagramista mut löytää nimellä LumiraLumria.

(Jeij! Enää pari tuntia Hobittiin!!)