Dancing in the woods

100. postaus, uujea!

Nyt, kun on wanhojenpäivä , on sopiva hetki esitellä teille tämän vuoden wanhojenpukuprojekti. Pariin otteeseen oon teille jo tästä hiukan höpissyt ja pari kurkkailukuvaa on nähty. Pukua suunniteltiin jo syksyllä, mutta perinteisesti toteutus jäi viime tippaan, kun puku valmistui viime perjantaina ja lähti omistajansa matkaan lauantaina. Väri oli tiedossa jo heti alkumetreillä ja on kyllä oikeanlainen Saijan kaltaiselle tanssivalle keijupersoonalle. 

Materiaaleina käytettiin oliivinvihreää taftia, vihreää kiemurakuvio-organzaa, mustaa pitsiä sekä tylliä. Rakastan tuota taftia ihan mielettömästi, väri on älyttömän kaunis. 

Puku on mulle ominaiseen tapaan moniosainen jolloin siitä tulee jatkoa ajatellen huomattavasti käytännöllisempi. Malli muokkautui aika pitkälle minun päässäni ja visiota selitellessä löytyi yhteinen sävel ja malli selkeytyi. Saija halusi puvultaan kevyttä metsänkeijumaisuutta ja sitä me pukuun sitten saimme.

Yläosan virkaa toimittava korsettitoppi on tehty pitkälti kokeilemalla. Edellisen korsetin/korsettitopin tekemisestä ehti vierähtää vuosi ja siinä ajassa uudenlaisia ideoita putkahteli päähän. Pitsiä löytyy myös takaa ja tämä yksilö söi sekä spiraaliluuta, että suoraa teräsluuta takakappaleella. Takana on perinteinen nyöritys.

Musta, täyspitkä, tyllihame söi 11 metriä kovaa tylliä, 2,5 metriä huntutylliä ja 2 metriä vuorikangasta. Yleensä tylli tappaa mun hermot, mutta tällä kertaa niin ei päässyt käymään. 

Päällihame on koottu suikaileista ja kuvasta poiketen niitä on enemmän. Viime hetken lisäyksiä. 

Asiakas on tyytyväinen, minä olen tyytyväinen. Kunhan saan kuvia puvusta tansseissa, postailen niitä tännekin.

Minä pakkaan ompelukoneeni viikoksi ja vietän ansaittua talvilomaani.