The End

Ei, tämä EI ole aprillipila. Ja kyllä, Shady Overload on tullut tiensä päähän.

Miksi?
Koska en koe, että mulla on tänne enää mitään annettavaa. Overload pyöri aikanaan hyvin vahvasti ompeluhommien voimalla ja niitä ei pahemmin enää tapahdu niin paljoa, että blogiin asti riittäisi asiaa. Aikansa kutakin.

Overload jää näkyviin, mutta mitään uutta tänne ei tule enää. Kommentointimahdollisuus säilyy vielä jonkin aikaa, jos joku vielä tahtoo jotain huudella.
Shady Snowfall jatkaa edelleen vaihtelevalla aktiivisuudella. Hypähdelkää sinne, jos musahommat kiinnostelee (ja jatkossa ehkä satunnaisia ompeluhommia, jotka liittyvät musahommiin).
Ja tuolla sivupalkissa on edelleen muut somet, joiden kautta mua voi seurata.

Lopuksi haluan kiittää teitä kaikkia, jotka näitä jorinoita vuosien aikana lukivat. Kiitos teille, jotka jaksoivat kommentoida postauksiin. Toivottavasti törmäillään vielä muualla somessa ja Snowfallin puolella!

The show must go all over the place... or something.

The Darkling Tag

Bongasin Marun blogista tämän tagin ja tykästyin siihen kovasti. Oon aina pitänyt näistä enemmän tai vähemmän teemallisista kysymyslistoista ja tämähän kolahti.

Vaikka darkling yhdistetään yleensä gootteihin, itse koen sen olevan huomattavasti laajempi. Me kaikki hieman synkemmän alakulttuurin ystävät sovimme sen alle. Ja onhan se nyt ihan älyttömän hellyyttävä nimitys.

En oo oikeastaan koskaan voinut kutsua itseäni ihan täysin gootiksi, mutta vuosien varrella erinäisiä goottiviboja on tarttunut matkaan. Synkiö taitaa olla nykyään aika hyvä termi meille, jotka eivät ehkä halua asettaa itseään tarkemmin rajattuun laatikkoon.

Metsästin alkuperäisen tagin internetin syövereistä (löytyy täältä) ja karsin sitä hiukan itselleni sopivammaksi. Pahoittelen nyt myös laiskuuttani ja jätän kysymykset kääntämättä, vaikka suomeksi vastaankin.

Simple Questions:

What is your favourite candle scent?

En oo tuoksukynttilöiden suurkuluttaja ja oon vissiin omistanut 2 koko elämäni aikana. Syyskuun suosikeissa kuitenkin mainitsin Ritualsin Holy Smoke -kynttilän, joka tuoksuu nuotioillalta ja rakastan sitä.

Do you have a favourite book?

On ja ei. Mulla on paljon suosikkisarjoja, mutta THE kirjaa on on hankalampi sanoa. Joskus tosin piti valita suosikkikirja erääseen tapahtumaan mukaan ja silloin mukaan tarttui Harry Potter ja Azkabanin vanki. Toisena on myös mainittava Pikku Prinssi.

Are you a tea or coffee person?

Ehdottomasti teeihiminen. Viimeisen parin vuoden aikana oon myös oppinut juomaan kahvia, mutta lähinnä vain töissä.

What is your favourite brand and colour of lipstick?

Opin huulipunan hienouden vasta suunnilleen vuosi sitten. Ensimmäisten "punieni" joukossa oli Smashboxin kauniin harmaa Punked ja se on edelleen mun go to -huuliasia. Uudempana suosikkina on Morphen nestemäiset huulipunat. Tummat huulivärit on eniten mun juttu.

What is your favourite perfume/cologne?

Katy Perryn Killer Queen, ehdottomasti.

If you had to give up the colour black, what would you choose instead?

Onko tumma harmaa liian helppo valinta? Tumma harmaa tai tumma violetti luultavasti.

What are your top-3 tips for surviving hot weather while black clad?

Luonnonmateriaalit, viuhka aina mukana, ohut kerrospukeutuminen. Bonuksena, muuta Suomeen, täällä ei oo koskaan niin kuuma.

What song will always make you happy (doesn't have to be a goth band)?

Mulla on paljon biisejä, jotka ilahduttaa, mutta ehkä isoimmat hyvän fiiliksen biisit ovat Don't Stop Me Now ja Killer Queen, Queenilta, tietysti.

Are you active in the arts (ex. play an instrument, paint, write etc)?

Kyllä ja en. Kirjoittaminen on nykyään pitkälti blogimuodossa. Kuvataiteellisesti oon täysin lahjaton, mutta valokuvausta harrastan. Suihkulaulanta on hauskaa ja toki varmaan ompeluhommat ja yleinen näpertely lasketaan tähän?

If you had a teacup or a mug made inscribed just for you, what would you have it say?

Come, surrender to sweetness (Break into the Wild by Dynazty)

Thought Provokers:

If you could be a supernatural creature, what would it be and why

Keiju, ehdottomasti. Keijut ovat aina kiehtoneet mua ja niistä löytää helposti sellaisen, johon samaistua.

Do you feel confident or comfortable interacting with other Goths or goth people (online or irl)? Why or Why not?

Kyllä ja ei tässäkin. Iso osa kavereista kuitenkin edustaa jotain synkempää alakulttuuria tai kuuntelee raskaampaa musaa. Mutta jos eteen lyödään ns. megagootti, se on helposti vähän pelottavaa/ahdistavaa.

Which is more important for a look: Great hair or great makeup?

Vasta lähiaikoina meikkaamiseen oppineena, mun on vastattava hiukset. Mulla on lähes poikkeuksetta iso tukka, joten sillä pääsee aika pitkälle. Ja jos lookki on muuten kuosissa, mut hiukset menee päätä myöten niin mikä meni vikaan?

Care to share and embarrassing story related to your "darkliness"?

Onhan noita, mutta mainittakoon nyt ehkä pahimpana Electrat ja liian löysät housut. Tai electrat ylipäätään normiarkivaatteiden kanssa. Lisänä vielä toki se, että niillä kävely oli vähän... huteraa.

How are you at DIY?

Uskallan sanoa, että DIY-hommat sujuu aika mainiosti. Oon koko ikäni näperrellyt kaikenlaista ja tykkään edelleen kovasti tehdä.

Confessional (aka True or False):

I love watching cheesy romance films.

Totta, rakastan hömppäleffoja.

I always to remember to wash off my makeup at night.

Tarua. Kun ryömii baarista kotiin neljältä aamulla, meikkien peseminen ei todellakaan ole ensimmäisenä mielessä. Yritän kyllä parhaani.

I sleep with plushies.

Totta. Jens on paras unikaveri.

I wear non-black pajamas most nights.

Totta. Yöhousut on kaikki ei-mustia, mutta paitana on toisinaan joku bändipaita.

I don't like vampires.

Tarua. Pidän vampyyriasioista, mutta oon myös hyvin tarkka niiden suhteen.

I don't like clubs.

Totta ja Tarua. Oon ehkä enemmän pubi- ja hengailumestaihminen kuin yökerhoissajuoksija, mutta toisinaan sekin on ihan hauskaa.

I don't enjoy graveyards.

Tarua. Hautausmaat ovat kauniita ja tunnelmallisia. Joskus ne ovat jopa pelottavia, mutta silti kauniita. En kuitenkaan juoksentele öisin hautausmailla.

I'd sooner faint than pet a spider.

Tarua. Mulla ei ole mitään hämähäkkejä vastaan. Oon usein se, joka pelastaa hämiksiä niistä pitämättömien kavereiden jaloista.

I don't like haunted houses.

Totta ja Tarua. Autio- ja kummitustalot ovat kiehtovia, mutta ihan tapauskohtaisesti uskallan niihin.

I've never read Dracula.

Totta. En ole lukenut Draculaa enkä oo oikeastaan koskaan edes suunnitellut lukevani sitä.


Tätä kirjoitellessa pääsi hieman tonkimaan omaa synkiöyttään ja tuli suuri tarve kaivella tuolta kaikki vanhat kuvat esiin. Ehkä tästä sais myös jalostettua lisää postauksia oman tyylin kehittymisestä ja siitä, miten kaikki musa- ja goottivaikutteet ovat tiensä mun päähän löytäneet. 

October Favourites

Lokakuu tuntui menevän ohi ihan järjettömän nopeasti ja koko ajan sai olla juoksemassa paikasta toiseen, joko Turussa tai sitten muualla. Lisäksi oon opetellut elämään uuden läppärini kanssa ja ai että, toimiva ja nopea tietokone on iloinen asia. Että mainittakoon nyt uusi macbook pro yhtenä lemppareista.

Aloitetaan vaatelempparilla, koska syksy on huppareiden kulta-aikaa. Pitkään mun kaikki hupparit on olleet lähinnä bändihuppareita, mutta nyt syksyllä keksin,  että haluan tietynlaisen punaisen hupparin. Metsästelin vähän sieltä ja täältä kunnes lopulta henkkamaukan miestenosasto pelasti. Samalla värillä löytyi myös tyttömallia, mutta halusin väljemmän version. Alkuun kriiseilin, että riitelevätkö huppari ja sininen tukka keskenään, mutta lopulta en sitten jaksanut välittää. Mikään ei oo raivostuttavampaa kuin liian lyhyt, liian lyhyillä hihoilla tai pienellä hupulla varustettu huppari ja tän kanssa sitä ongelmaa ei ole! 

Jatketaan ruokalemppareilla. Oon about maailman laiskin kokki, vaikka mulla suurtalouskokin paperit onkin. Vain itselle kokkaaminen on vaan niin meh, harvemmin jaksan. Satuin kuitenkin bongaamaan vakkarikaupasta punajuuria irtomyynnissä ja päätin, että nyt askarrellaan punajuurikeittoa, joka on ehkä mun suosikki, kun puhutaan kasvissosekeitoista. Jostain syystä punajuurta pidetään hankalana ja aikaavievänä juureksena, mutta mitä pienistä. Jos ei jaksa hinkata väriä irti käsistä niin kumihanskat on ratkaisu. Kypsyy vähän muita kauemmin, mutta täysin odottelun arvoista.

Harvemmin käytän valmiita reseptejä ruokaa tehdessäni eikä tämä kerta ollut poikkeus. Punajuuria, perunaa ja sipulia sopivassa suhteessa. Kasvisliemikuution kanssa kiehumaan. Soseutetaan ja mausteeksi riittää ihan suola, valkopippuri ja taisin käyttää myös kuivattua basilikaa. Sekaan tuorejuustoa ja ruokakermaa. Päälle raejuustoa ja krutonkeja.

Toisena lempparina on pakko mainita iChocin vegaanisuklaat, joihin törmäsin jollakin kauppareissulla. Seurana ollut ystävä kommentoi niiden olevan mainioita ja lähtivät siis mukaan testattavaksi. Maitosuklaa on yksi mun suuria heikkouksia ja sen myötä oon ollut melko epäileväinen vegaanisuklaita kohtaan, mutta nyt osui ja upposi. Suosittelen lämpimästi, vaikka normisuklaaseen verrattuna hieman hintavia ovatkin. Itse löysin näitä ihan S-marketista.

Tv-sarjalempparina on ehdottomasti Once Upon a Time, kun keksin vihdoin ottaa uusintamaratonin. Kaikessa hämmentävyydessään melko huikea sarja, vaikka välillä jotkin juonikuviot menevät hiukan yli. Puvustuksen puolesta ouat on puhdasta pornoa. Ihan mieletön puvustus. Jos ei muuten kiinnosta, niin antakaa mahdollisuus ihan puvustuksen takia. 

Leffapuolelta on mainittava Swiss Army Man, josta on hankala keksiä mitään järjellistä sanottavaa. Katsokaa se. Fiilikset leffan aikana olivat pitkälti "mitä helvettiä?" ja älytöntä nauramista. 

Loppuun haluan vielä mainita kuun musalempparit!
Hurts julkaisi uuden albumin syyskuun lopulla ja se on ollut kovassa soitossa. Hurts on muutenkin ollut vahvasti mukana menossa. Desire on kuuntelemisen arvoinen, ehdottomasti.
Vähän raskaampana edustajana on ehdottomasti Ensiferum, jonka uutukainen Two Paths on hieno asia. Paluuta vähän vanhempaan ja ai että, hyvää humppaa.


Kyllä, tarkoituksena on postata muutakin, kuin pelkkiä lemppareita, mutta lokakuu vähän oli ja meni. Postausehdotuksia otetaan vastaan, kuten aina ennenkin.

September favourites and then some

Mun oli tarkoitus saada tää ulos jo aikaa sitten, mutta hupsis, armas läppärini päätti sanoa poks ja meni hetki uuden hommaamisen kanssa. Kuun alussa oli tarkoitus, joten siksi pieni disclaimer. 

Viimeaikoina oon löytänyt itseni hyvin usein tuijottamassa favourites -videoita youtuben ihmeellisessä maailmassa. Ja toki suosikkipostauksia on näkynyt blogeissa vuosikausia. Tykkään ihan  älyttömästi lukea/kuulla muiden suosikkijutuista ja oon aina blogivuosieni aikana halunnut kokeilla, että toimisiko homma myös omassa blogissa. Ja nyt, kun yritän päästä taas kärryille bloggaamisesta, kuukausittainen postailu ei kuulosta yhtään hullulta. En voi olla postaamatta sen varjolla, että ei muka olisi mitään ideaa. Kokeillaan, jos tää toimisi.

Tässä ensimmäisessä jotkin suosikit ovat suurella todennäköisyydellä myös yleispäteviä lemppareita. Koin ehkä liian hankalaksi rajoittaa asiat vain kuluneeseen kuukauteen, mutta haitanneeko tuo nyt liiaksi tässä kokeilussa? Omasta mielestäni ei. Onpahan ainakin vähän enemmän sanottavaa joistakin asioista. Toivottavasti.

Aloitetaan vaikka hiusasioilla, koska ne ensimmäisenä lempparilistaani lisäsin. Ja tää on myös vähän pidempiaikainen suosikki.

Mulla on jo pidempään ollut sininen tukka, mutta nyt tämän vuoden aikana on löytynyt lempparisävy. Usein värjäily on suoritettu sekoittelemalla ties mitä eri sinisten värien jämiä, mutta nykyään tartun Herman's Amazing hair colouriin.

Tumma, violettiin taittava, Bella Blue on ollut go to -väri jo hetken. Välillä vielä mustalla tummennettuna. Toisinaan taas vähän kirkkaampaa väriä Margen avulla. Fiilispohjalta. Mulla on ollut sininen nyt niin pitkään, että pigmentti on napannut lujaa kiinni ja vielä puolentoista kuukauden värjäämättömyyden jälkeen tukka näyttää ihan mainiolta.

Alemmassa kuvassa Bella blue pienellä määrällä mustaa.

Hypätään seuraavaksi mulle vähän uudempaan aihepiiriin ja lemppariin. Pidempään mukana hengailleet varmaan muistavat, kuinka oon aina jutellut siitä, että en oikeastaan meikkaa. Isoimpana syynä ehkä aikanaan iho-ongelmat ja se, että en ihan rehellisesti vaan osannut. Pari kaveria lopulta pilasivat mut ja totuttivat meikkiin. En oo vieläkään kummoinen meikkaaja, mut en sentään vedä enää pelkillä pandakajaleilla niin kuin joskus tein. Edelleen kuljen suurimman osan ajasta meikittä, mutta välillä on kivaa näyttää vähän enemmän ihmiseltä. 

Ja kuten mainitsin, mut pilattiin eli kokoelma vaan kasvaa. Kuvassa on kasattuna joitakin lemppareita ja hyväksi todettuja juttuja. UD:n Primer Potion ja ABH:n Brow pomade oikeasti ovat hypen arvoisia. Smashboxin Punked -huulipuna, joka näkyy muuten myös ylemmässä kuvassa, on kovin ihana. 

Mitäs seuraavana... Siirrytään hiukan tutummille vesille ja jutellaan hetki lempparivaatteista. Tyylillisesti oon mennyt töiden myötä tosi simppeliin suuntaan, mitä nyt joskus vetää överiksi. Pillifarkut, t-paita, huppari, converset ja nahkarotsi on olleet mun perusjuttu jo pitkään. Toimii aivan hyvin ja viihdyn. Ekaksi lemppariksi siis mainittakoon mun vanha ja hyvin rakastettu nahkarotsi. Sain biker -takkini porukoita synttärilahjaksi, kun täytin 18 ja yhä edelleen se kulkee mukana valehtelematta 80 prosenttia ajasta. Klassikko, joka kestää aikaa ja sopii aika lailla mihin vaan, kun kantaa sen oikealla asenteella. Aitonahkainen takki kestää aikaa, kulutusta ja ihania suomalaisia säätiloja. 

Hieman randomimpana vaatelempparina on ollut valkoiset t-paidat. Kyllä, valkoiset. Rakastan mustaa pukeutumisessa edelleen, mutta välillä on ihan kiva vähän vaihdella. Kesällä valkoiset toimivat mainiosti ja ne istuvat myös kovin hyvin 50's raggarityyliin, joka on miellyttänyt kovasti. Thunderbirds on hyvä tyyli-inspiraatio. Mainittakoon vielä, että Brighton beachin lämmössä valkoinen väljä t-paita oli parhautta. Kiitos tästä kuvasta kuuluu äidille, joka naureskeli päätään irti rannalla, kun minä loikin vedessä ja aallokko kasteli housut polvien yläpuolelle. 

Laukkuna mulla kulkee arkisin ihan vaan kangaskassi, koska se on hyvin näppärä töissä. Ja kun kuitenkin eksyy kaupan kautta kotiin, on jokin kassi jo valmiiksi mukana, mihin tunkea ostokset. Syksyn suosikkina on ollut Lontoosta mukaan tarttunut School of Rock the Musical -kassi. Tilanteen vaatiessa sievempää ja pienempää laukkua Killstarin Callisto tulee käyttöön. Mulle tärkeää laukussa on sen käytännöllisyys ja helppous. Siksi pitkälti kangaskasseja. 

Hieman randomimpana suosikkina on tuoksukynttilä. Kyllä, kynttilä. En oo koskaan oikeastaan ollut tuoksukynttiläihmisiä, mutta viime syksynä bongasin maailman ihanimman tuoksun kynttilässä. Ritualsin Holy Smoke -tuoksukynttilä on nimensä mukaisesti savuntuoksuinen. Oon aina rakastanut savuntuoksua nuotioissa, takoissa ja muutenkin. Nyt löysin sen kynttilässä ja se on rakkautta. Täydellinen sateisiin syysiltoihin. 

Pitkästä aikaa, kuten Snowfallia seuraanneet ovat ehkä huomanneet, oon löytänyt yhteisen sävelen kamerani kanssa. Meillä oli useamman vuoden ero enkä pahemmin kuvannut paitsi satunnaisesti. Nyt meillä kuitenkin menee taas kivasti ja oon pyörinyt kuvailemassa sekä keikkoja että ihmisiä. Editointi ei oo vieläkään mun suosikkipuuhaa, mutta valokuvaus on, joten editointia on siedettävä. Siihen liittyen, blogihommat maistuvat taas ja tarkoituksena on herättää molemmat blogit henkiin. Tällä hetkellä tuntuu, että Snowfallin puolella on vähän enemmän sanottavaa, mutta pikkuhiljaa teen paluuta myös tänne. 

Snowfalliin liittyen mainitaan vielä syyskuun lempparimusahommat. Radio Rock -risteilyllä löysin teinivuosien rakkauden Children Of Bodomin uudestaan. Vanhojen suosikkien uudelleenlöytäminen  on aina iloinen asia. 

Tiedän, tää suosikkipostaus meni vähän jorinaksi, mutta jostain pitää aloittaa. Yritän jatkossa pitää nämä vähän selkeämpinä ja lyhyempinä, mutta kuten mainitsin, tässä ekassa on mukana pitkäaikaisiakin lemppareita. 

Yritän tässä lähiakoina kasailla myös jonkinsorttisen life update -postauksen, joka ehkä hieman selittää blogikatoamista ja sisällön muuttumista. 

Jos teillä on postausideoita, haasteita, mitä vaan, kuuntelen niitä mielelläni. Ja muistakaa käydä myös Snowfallin puolella (löytyy tuolta sivupalkista), jos musajutut yhtään kiinnostaa! 

Kuva-asiaa

Käyn ihan näin pikaisesti huutelemassa täällä, että olen hyvin tietoinen kuvien katoamisesta, kiitos photobucket, ja yritän tässä hiljalleen korjailla niitä kohdilleen. Tässä muutaman vuoden aikana on ehtinyt kertyä aika huolella kuvia, joten siinä menee oma aikansa, että saan kaikki kuosiin taas. Pitää metsästää kaikki kuvat uudelleen koneen ja ulkoisen syövereistä ja ladata flickriin ja ågpksödlvc.  Eikä edes puhuta siitä, että kuvahommat kusee myös Snowfallin puolella. Mutta hei, hiljaa hyvä tulee?
On myös mahdollista, että kuvaurakan aikaan joitakin postauksia tulee katoamaan, tuskin paljoa, mutta jotain epäoleellista hömppää luultavasti.

Kyllä, olen edelleen olemassa ja yritän tehdä pientä paluuta blogimaailmaan. Stay tuned!

Takista kassiksi

Muutama vuosi sitten satuin voittamaan jossain blogijoulukalenterissa nahkaisen kassin. Sellaisen, johon mahtuu mukaan puoli maailmaa ja silti se näyttää näppärältä. Äiti tykästyi kyseiseen kassiin ja tunki mulle vanhan, kammottavan 80-luvun lopulta olevan, nahkatakkinsa. Purettu rotsi lojui nurkassa ja idea päässä vähän ehkä luvattoman pitkään, mutta nyt syksyllä sain vihdoin kassin kasaan! 

Tykkään nahasta todella paljon materiaalina ja yleensä mun käyttämä nahka on kierrätysnahkaa. Ihan senkin takia, että vuotien löytäminen ei oo helpoin tai halvin asia. Usein myös vanha nahka on ihanan pehmeää ja sen takia helpompaa työstää, etenkin kun mun nahkatyötaidot on vähän niin ja näin. Pitkälti kokeilemalla mennään. 

Kokonsa puolesta kassiin mahtuu tosiaankin melkein puoli maailmaa. Koska materiaalin määrä oli jossain määrin hyvin rajallinen, koko määräytyi sen mukaan. 15-tuumainen läppäri mahtuu aivan mainiosti ja taisinpa myös kokeilla, että mites A4 -kansio mahtuu. Sinnehän se meni. Kassi myös pysyy muodossaan mainiosti, vaikka sinne tunkisi vähän enemmänkin tavaraa.

Vaikka vanhasta on hauska tehdä uutta, halusin kuitenkin säilyttää joitakin takin elementtejä. Taskut, saumoja ja tikkauksia siellä täällä. 

Vanhan ja käytetyn nahan "sisäpuoli" toisinaan haluaa olla hieman epäsiisti ja siitä saattaa irtoilla nukkamaista hitua. Sen takia kassi on vuoritettu hauskalla raitakankaalla. 

Ompeluhommia ois postattavaksi useampikin, kunhan joskus saisin itseäni niskasta kiinni ja saisin kuvattua asioita. Onhan noita postausideoita muutenkin mutta kun sitätätäjatota. Yritän parhaani, että blogi ei vaivu taas talviunille luvattoman pitkäksi aikaa. 

(Apua, en osaa enää kirjoittaa niin sitten mitään. Bloggaamisen piti olla mulle se juttu, millä pidän kirjoittamista yllä ja voi nyt påsoödgklvx. Eikä edes puhuta siitä, että mun pää ei nykyään toimi suomeksi suurimman osan ajasta. Finglishin ja kielen vaihtamisen keskellä lausetta välttäminen on hankalaa! Pitänee ehkä yrittää kirjoittaa vähän useammin, niin tää ei ois ehkä ihan niin hankalaa. Ja otsikointi? Nope.)

Whoopsie...

Long time, no blogging...
Yli puolen vuoden blogitauko Overloadin puolella oli vahinko. Oon tavallaan unohtanut, että omistan edes tietokoneen. Oon yrittänyt kehittää itselleni jotain muuta tekemistä kuin ruudun tuijottelu, nyt kun jaksaa taas paremmin. Pikakuulumisia siis...

Iso osa ajasta menee töissä ja välillä tuntuu, että teen liikaa töitä. Kesän on saanut tehdä ylitöitä niin paljon kuin jaksaa ja kyllähän sitä on tullut tehtyäkin tunteja. Oon ihan perus rividuunarina elintarviketehtaalla. Ei mielenkiintoisin työ, mut ihan jees.

Musahommat on edelleen mun henkireikä ja pyrin käymään keikoilla edes kerran kuussa. Roudaushommat on myös mukana kuvioissa. (Musajuttuja voi seurailla Snowfallin puolella.)

Pikakelaus kesästä: parit festarit ja huikeita keikkoja (Queen!!), Hellocon, Helsinki Pride (fucking finally!), älytön hääpukustressi ja häät, Turku Pride, ompeluprokkiksia, kavereiden kanssa hengailua, ensimmäinen virallinen kesäloma. Kesä oli aika jees, vaikka iso osa ajasta töissä menikin.

Syksy menee töissä, kämppää kuntoon laittaessa, ompeluhommien parissa ja siellä täällä juoksennellessa. Seuraavana vuorossa ois Stockholm Burlesque Festival, jota odotan isolla mielenkiinnolla.

Instagramista (kurkkikaa sivupalkkiin) kantsii myös seurailla, mitä tulee pööpöiltyä ympäriinsä. Mut löytää nykyään myös snapchatista: Glamlumi.

Voisin tässä lähiaikoina kasailla jonkinsorttista koontipostausta alkuvuoden ja kesän ompeluprokkiksista, koska kaikkea jännittävää on tullut kasailtua. Infoilkaa myös, jos nää randomit kuvat vaatii outfit rundownia. Ja hei, postaustoiveita otetaan vastaan!