Te pidempään blogejani seuranneet luultavasti muistatte sen jatkuvan "yhyy ei enää ikinä tyllihameita"-vikinän.
Hyvin pelattu taas kerran, kun löysin itseni ompelemasta näin vaihteeksi tyllialushametta.
Ja nyt uskallan sanoa sen ääneen, ei näiden ompelu nyt loppuviimeksi niin kamalaa ole. Vaatii vaan tilaa yllättävän paljon ja kasapäin kärsivällisyyttä.
On muuten yllättävänkin terapeuttista ommella pastellisävyisiä kankaita sen ainaisen mustan sijasta.
Mainittakoon vielä, että jos teillä, arvon lukijat, on tarvetta tyllihamoselle, niin ottakaapa yhteyttä :)
Joko kommentilla tai s.postilla lumria@gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.