torstai 9. kesäkuuta 2011

Kuvailua

Laiskana ihmisenä en oo vieläkään ottanut kuvia Brumin ostoksista, vaikka idea onkin, niin saatte muutenvaankuvia.

Koska omanaama näyttää kerrankin jotenkin päin ihmiseltä, haluan jakaa erään otoksen kanssanne.
Brumissa ollessani sain jännittävän tarjouksen johon sisältyi hiustenleikkuu, meikki ja photoshoot. Nooh, uusi pää houkutti ja sessio oli hauska! Olin periaatteessa ekaa kertaa ammattikuvaajan kameran edessä, joten kokemus oli melko jännittävä. Tykkäsin kyllä ja kuvaaja kehui, että mun kanssa oli helppo työskennellä. Sisäistin ohjeet helposti eikä mua tarvinnut liikutella kädestä pitäen. Ehkä valokuvaajan on helppo vain sisäistää collegan ohjeet ^^



Jälkikäteen, kun mulle näytettiin kuvia, joista sain valita yhden, joka kuului hintaan, valinta oli KÄSITTÄMÄTTÖMÄN hankala. Kaikki kuvat oli lähinnä upeita ja jotenkin tosi paljon mun näköisiä. Onnistuin kuitenkin valitsemaan kuvista vain yhden.
 Tuosta huomaa, kuinka paljon kamera ja oikea valaistus rakastaa punaisia hiuksia. Alla olevassa kuvassa meinaan näkyy, kuinka iloisen haalistunut väri oikeesti olikaan. Ja siinä näkyy samalla tuota uutta malliakin. Viimeiset 5 vuotta on tullut varjeltua hiuksia ettei niistä lähde pituutta pois ja Brittilästä kotiin tullessa mulla olikin glampörrö, mikä on itseasiassa superkiva!
Meikkiä on naamassa enemmän kuin koskaan ennen, olin hankalaa tunnistaa itseään kun näki naamansa peilistä tuolla pakkelimäärällä. Ei, en aio siirtyä käyttämään järjetöntä kasaa meikkiä, liian hankalaa.

Random maisemakuvia ja snapshotteja tuli otettua oikein urakalla Brumissa, mutta pääsin mä ihan kunnollakin kuvaamaan, kun pakotin erään otuksen kameran eteen. Tai no, pakotin ja pakotin, totesin kauniisti, että aion hyväksikäyttää herraa julmasti ja ottaa kuvia.

Joku saattaa myös huomata yhdennäköisyyttää erääseen suomalaiskitaristiin. Kuvissa esiintyvä otus tunnetaan nykyään myös allekirjoittaneen parempana puoliskona, joten elämä hymyilee enemmän, kuin koskaan ennen. Ei enempää tästä aiheesta. Tosin suomeksi puhuminen tuntuu välillä hämmentävältä, kun otuksen kanssa tulee kommunikoitua englanniksi, koska harmikseni en osaa norjaa ja ruotsi on pahasti ruosteessa.

Loppuun saatte vielä ehkä oman lempparikuvani koko Brumin reissulta. Aivan ihana Kit ja merirosvolaiva, joka totteli nimeä Mortimer.