maanantai 27. helmikuuta 2012

Öisellä merellä kelluva käpy

Hiphei,
tein vihdoinkin paluun tämänkin blogin puolelle, kun noita keikkarapsoja on tullut raapusteltua kasa, puhumattakaan ompelukoneen ääressä istumisesta.

Työtunteja viitisenkymmentä, puoliunettomia öitä, stressiä aikatauluista, aikaansaamattomuutta ja armotonta ketutusta. Pinna kireällä ja koulussa vietettyjä vapaapäiviä, 17 kangasmetriä unohtamatta.

Järjestyksessään toinen askartelemani wanhojentanssipuku (ensimmäisen löydätte täältä). Pukua kantaa neiti A, joka tunnetaan myös orjuuttajana sekä kämppiksenä. Ja eniten tärkeänä ystävänä.
Suunnitteluhan sinänsä alkoi jo aikoja sitten ja värimaailma lyötiin lukkoon jo syksyllä. Idea öisestä merestä ja taivaasta tuli kehiin myös alkuvaiheissa, mutta ensimmäiset luonnokset eivät ole lähelläkään lopputulosta. Malli pukuun löytyi lopulta internetin ihmemaailmasta, mutta sitä sitten muokkailtiin vielä omaan visioon paremmin sopivaksi.
Materiaaleina käytössä oli taftia sekä organzaa. Ja sitten erinäisiä vuori- ja korsettimateriaaleja.

Stressasin aika reippaasti tuosta helmasta, sillä en todellakaan meinannut keksiä, kuinka moisen saisi parhaiten rakennettua. Vaihtoehto A onneksi unohtui, vaikka se ehkä olisikin ollut nopeampi. Lopulliseksi määräytyi vaihtoehto B, joka oikeasti näyttää älyttömän hyvältä ja oli kaiken sen tuskan arvoinen. Neliöhtäviä paloja helmassa on suunnilleen 150, joiden leikkaamiseen ja huolitteluun kului aikaa suunnilleen 12 tuntia. Hameen kasaamiseen kului sitten vielä viitisen tuntia lisää.

Päällihelma/miehusta ei vienyt sinänsä pahemmin aikaa, lukuunottamatta takana olevaa nyöritystä. Nyörityssilmujen kikkailu oli aivan käsittämättömän hermojaraastavaa, mutta lopulta selvisin siitäkin kunnialla. Eikä sitten edes puhuta sen nyörin valmistamisesta!
Miehustan koristeina on käytetty Swarowskin strasseja, mustia sekä kirkkaita. Takana oikealla puolella on strasseja aseteltu nuottiavaimen muotoon ja vasemmalta taas löytyy bassoavain. Tällä tavalla pukuun saatiin mukaan myös rakkaus musiikkiin.

Koko komeuden alla on overbust-korsetti, joka ei onnistunut ihan odotusten mukaisesti, mutta tekemällä oppii, tuo kun oli toinen tekemäni overbust. Ja tekemäni vannehame sai myös epic fail -leiman, sillä käyttämäni vanne oli liian pehmeää, että se olisi pitänyt muotonsa kunnolla.

Loppuun lienee hyvä mainita, että olen tyytyväinen lopputulokseen, ja niin kyllä taitaa olla puvun omistajakin. Puku on kantajansa näköinen kaikinpuolin ja ompelijana voin taas kerran olla ylpeä itsestäni ja siitä, kuinka huomaan omien taitojeni kehittyneen tässä kouluni aikana.

Työn alla on muuten pienimuotoinen portfolio/tilaustyöasia, josta lisää kunhan se saadaan kuntoon.

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Aina ei voi muistaa...

... mutta myöhässä on ihan okei onnitella.
Shady Overload kasvoi eilen yhden vuoden ikään! Hyvä me!
Isompi synttäripostaus ja ehkä -arvonta luvassa kunhan saan iiiiiiiison projektini valmiiksi.
Ja jos teillä on niitä postausideoita niin mielelläni kuuntelen ja luen :)