Sampsa

Kuten Shadya lukeneet saattavat muistaa, lupauduin ompelemaan wanhojentanssipuvun ihanalle Susannalle. Pukua taidettiin ensimmäistä kertaa alkaa suunnittelemaan jo syyskuulla, mutta tunnetustihan suunnitelmat muuttuvat. Ensin pähkäiltiin värin kanssa, sitten muuttui mallikin melko radikaalisti. Noh, eipä se sinänsä haitannut. Lopulliseen malliin päädyttiin muistaakseni joulukuussa eli myöhässä. Joulukuulla hankittiin myös kankaat, mutta aloitus siirtyi tämän vuoden puolelle.

Puku oli kolmiosainen, tai oikeastaan neljä, jos mukaan lasketaan myös vannealushame. Yläosan virkaa toimitti korsettitoppi, jonka yläreuna kuorrutettiin puuvillapitsillä ja alaosana olivat tyllihame, sekä satiinista kasattu päällihame, jota tosin puhuttiin lärpäkkeenä.
Tyllin kanssa luovutin monta kertaa, koska löysin itseni purkamasta sitä muutamaankin kertaan. Juurikin tuo pahamaineinen tylli muuten koristaa blogin banneria. Lopulta kuitenkin kesytin tyllin ja sain hameen valmiiksi. Meinasin tosin pitää sen sittenkin itselläni ja jättää Susannan ilman :D.
Korsettitoppia tuli ommeltua koulun käytävällä, ravitsemusopin tunnilla sekä laulutunnilla. Ajankäytön maksimointi on toisinaan ihan mielenkiintoista.
Kolmemetrisen helman käänteen käsinompelu on hermoja raastavaa.

Työtunteja pukuun upposi suunnilleen kolmekymmentä, ellei enemmänkin. Ja monta kertaa vannoin itselleni, etten enää koskaan ryhdy moiseen hölmöilyyn. Hupsis, olinkin ihan fiiliksissä valmiista puvusta ja ajattelin, että moisen voisi tehdä toistekin. Hyvä minä ja vaihtelevat mielialani.
Tarkoituksenani oli tehdä työvaihepostaus puvun valmistumisesta, mutta taas kerran unohdin kuvailla työvaiheita. Siksi on tyytyminen tekstiin ja pariin hassuun kuvaan. Olin meinaan tyhmä ja unohdin ottaa myös valmiista puvusta yksityiskohtakuvia.

 

 Henkilökohtaisesti olen äärimmäisen tyytyväinen lopputulokseen ja samoin on puvun omistaja. Susannan äidinkielenopettaja kuulemma nimesi neidin Y-lukion Scarlett O'Haraksi.

Ja vielä tuosta otsikosta... Puku sai nimekseen Sampsa erinäisistä syistä. Pari tekelettäni on aiemminkin nimetty muusikoiden mukaan ja tämä jatkoi samaa linjaa. Tosin nimi ja puvun ulkonäkö eivät kulje välttämättä ihan käsi kädessä :).

Mainittakoon myös se, että olen lähestulkoon täysin itseoppinut ompelija. Kaksi vuotta yläasteen valinnaista tekstiilikäsityötä ja siinä se. Opettelin loput itse ja sen toisinaan huomaa. Tarkoituksenani on kuitenkin hakeutua opiskelemaan alaa.

Laitettakoon vielä pieni loppukevennyskuva suuresta pohdinnasta, kummalla on isompi helma :D.

Jaa miten niin tökkivä lopetus postaukselle? Ihan sama, puku on pääosassa, ei teksti. 

Nyt voin aloittaa kahden viikon talvilomani hyvillä fiiliksillä.