perjantai 13. joulukuuta 2013

Iltapalaa

Aika ajoin kaikille meistä tulee joskus fiilis, että nyt pitäis saada jotain hyvää ja nopeaa iltapalaa. Yleensä suunnitelmat kaatuvat siihen, että kaapit huutavat tyhjyttään, kun on puhe kivoista aineksista. Näppärä iltapalaratkaisu, jonka aineet luulisi löytyvän joka kodista, on teeleivät. 

Paljon helpommaksi leipominen ei oikeastaan edes voi mennä ja ainakin mun ekalla kotitaloustunnilla tehtiin juurikin teeleipiä (ja alla oleva ohje on muuten just se sama).


Teeleipiin (tästä tulee kahdelle henkilölle) tarvitset:
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
1 dl vettä tai maitoa (ihan sama kumpaa käyttää, makueroa ei oikeastaan oo)
1 rkl öljyä

Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen. Sekoita kuivat aineet. Lisää kylmä neste ja öljy. Sekoita tasaiseksi. Jaa taikina pellille kahteen osaan ja taputtele ne litteiksi, n. 1cm, jauhotetuilla käsillä. Pistele haarukalla. Paista uunin keskitasolla 10-15 minuuttia. 

Perusohjetta voi muokkailla miten tykkää. Itse heitin sekaan vajaan desin kaurahiutaleita. Porkkanaraaste, juustoraaste ja yrtit sopii hyvin makuaineeksi. Kokeilemaan vaan. 

Lämpimien teeleipien päälle voi laittaa mitä nyt ikinä haluaa. Nää on hyviä ihan pelkällä levitteelläkin. Juusto toimii loistavasti ja hillo on mahtava valinta. Kaikki käy. Teeleivät kannattaa tosiaan syödä lämpimänä ja samana päivänä, silloin ne ovat parhaimmillaan. 

Nimensä mukaisesti teeleivät sopivat mainiosti teen kanssa nautittavaksi, mutta muutkin juomat käy. A suosii kaakaota ja minä teetä. Musta on tullut siinä määrin teehifistelijä, että juon aika pitkälti vaan irtoteetä parilla poikkeuksella. Eilen teeksi valikoitui The Ouncen sumuinen saari, musta suklaalla, kaakaolla, vaniljalla ja mansikalla maustettu ceylon-tee. Älyttömän hyvää.  


tiistai 10. joulukuuta 2013

Some

Myönnän harrastavani sosiaalista mediaa välillä vähän liikaakin. Listaan teille tähän postaukseen eri mestat, missä vaikutan enemmän tai vähemmän aktiivisesti.

Lumria - Facebook -sivu
Naamakirjasivu, minne päivittelen ompelutöitäni ja työkuvia.

Twitter
Twitteriin tulee päiviteltyä kaikkea koulun ja musajuttujen väliltä. Saatan välillä unohtaa pariksikin viikoksi koko sivun olemassaolon, mutta palaan aina.

Tumblr
Musajuttuja, vaatehömppää, korsettijuttuja, fandomjuttuja. (Ignooratkaa järkky leiska.)

Instagramista mut löytää nimellä LumiraLumria.

(Jeij! Enää pari tuntia Hobittiin!!)

maanantai 9. joulukuuta 2013

Viittatehtailua

Leffojen tuijottelun lisäksi oon ollut tänään ahkera ja ommellut kaksi erilaista viittaa. Kuvassa, joka on harmillisen huono ja tärähtänyt, näkyy pieni osa molemmista viitoista. 


Vaalean violetti yksilö on lähinnä koeversio kotoa löytyneistä materiaaleista ja huomenna olisi tarkoitus tehdä ihan kunnollinen vuoritettu versio. Palataan näihin viittoihin jossain vaiheessa, kun saan nää kuvattua kunnolla.

Onko teillä jotain postaustoiveita? Kaikki ehdotukset otetaan huomioon. :)

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Leffaevästä

Meillä on tänään leffamaratonpäivä parin kaverin kanssa. Tuijotellaan Taru Sormusten Herrasta -leffojen pitkiä versioita, huomenna vuorossa on Hobitti ja tiistaiyönä hiippaillaan leffateatteriin katsomaan Smaugin autioittama maa.
Leffaeväänä tänään meillä on kasvispizzaa.


Pohja (tästä tulee pellillinen):
3 dl vettä tai maitoa
2 tl kuivahiivaa
1,5 tl suolaa
1,5 dl ruisjauhoja
n. 6 dl vehnäjauhoja
4 rkl öljyä

Lämmitä neste kädenlämpöiseksi, sekoita hiiva pieneen määrään jauhoja. Lisää suola nesteeseen. Lisää jauhoja ja alusta taikina sopivaksi, niin että se irtoaa kulhosta. Lisää öljy. Anna kohota lämpimässä vähintään 15 minuuttia.

Täytteenä meillä on tomaattisosetta, joka on maustettu suolalla, oreganolla, basilikalla ja pippurilla. Tomaattia (6 isoa), paprikaa (1,5) ja maissia (n.2 dl) silleen sopivassa suhteessa ja nekin on maustettu. Päällä on reippaasti juustoraastetta. Paista 250 asteessa noin 20 min.

perjantai 6. joulukuuta 2013

Rocky Road

Mitä mainiointa itsenäisyyspäivää! Tätä ylimääräistä vapaapäivää parantaa vielä sekin, että me saatiin vihdoinkin edes vähän lunta. Meillä on ollut aika pitkälti loikoilupäivä, A neuloo tällä hetkellä pipoa ja minä toivun piparivuoresta.

Tänään saatte jotain supermakeaa. Tein jälkkäriksi Rocky Road -suklaaherkkuja ja tein ne suunnilleen näin:


75-100g Vaahtokarkkeja (käytin haribon miniversioita, mutta isotkin käy. Ne voi laittaa kokonaisena tai pilkkoa pieneksi)
200g Suklaata (käytin puolet tummaa ja puolet maitosuklaata)
50g Voita

Sulata suklaat ja voi kattilassa. Sekoita joukkoon vaahtokarkit ja kaada kelmulla vuorattuun (koko homma lähtee helpommin irti) vuokaan, mulla oli käytössä Teeman 16x16 tarjoiluvati/kulho ja tää määrä oli oikein näppärä. Peitä foliolla ja laita jääkaappiin tai pakastimeen jähmettymään. Leikkaa kovettunut levy sopiviksi paloiksi.

Näissähän voi käyttää oikeestaan ihan mitä vaan. Meidän versio oli pelkillä vaahtokarkeilla, mutta pähkinät, kuivatut hedelmät ym. sopivat tähän mainiosti.


Nauttikaa itsenäisyyspäivän illasta!

maanantai 2. joulukuuta 2013

La Opera Comiqué

Esittelyssä kovin kiva hamonen, jonka sain valmiiksi tänään. Hame on tehty tilaustyönä kaverille ja siitä tuli kyllä oikein mainio. Kangas on upea ja lisämausteeksi laitettiin vielä mustaa puuvillapitsiä. Melkein teki taas mieli pitää hame itsellä, mutta tää lähti kyllä jo postin matkassa kohti Joensuuta.
paris_s


Varmaan muistatte vielä tämän vintagelehtiprinttikangashamosen keväältä. Malli on periaatteessa sama, hieman kapeampana versiona kangaan leveydestä johtuen. Näitä perushameita on kyllä ihan kiva ommella, ne kun eivät vaadi sen kummempaa ajattelua. Tällaiseen hameeseen voisin joskus naputella ihan vaikka tutoriaalinkin, jos joku niin tahtoo.

Jos koulussa yrittää kuvata jotain vaatetta ja luokkakaverit pörrää ympärillä, voi käydä näin.

lol


Aina joku urpo on juoksemassa hameen alle tai jotain muuta yhtä nerokasta. Tämänkertainen urpo oli Hanni.
Nyt mun pitää hypähdellä bleiserin sovituksen ihmeelliseen maailmaan (lue: katsomaan leffaa).

tiistai 26. marraskuuta 2013

Punaista

Askartelin tässä eräänä päivänä pitkästä aikaa jotain lolitaan liittyvää. Ompelin elämäni ensimmäisen headdressin ja olenkin siihen melko tyytyväinen. Toivon, että asiakaskin on. Sain muutaman mallikuvan ja väritoiveet, mutta periaatteessa mulla oli täysin vapaat kädet tämän suhteen. 

headdress

Päätin pysyä perinteisissä kuorrutuksissa ja omaan silmään tää kyllä näyttää ihan kivalta. Materiaaleina punainen perus puuvilla, paria erilaista valkoista puuvillapitsiä sekä valkoista satiininauhaa. Kapeampaa koristeena, leveämpää solmimisnauhoina.

headdress_detail

Aikaa tämä vei reippaan tunnin ja oli kyllä kivaa tehdä välillä jotain pientä, söpöä ja nopeaa. Kuvassa näkyvä pieni epäsymmetrisyys ja vinous johtuvat muuten sitten kuvakulmasta, ei se oikeasti oo vino.

Pidetään lyhyenä taas, etten jaarittele ihan turhia. Palaillaan taas piakkoin, ehkäpä korsetin parissa. Nauttikaa marraskuun vikoista päivistä!

tiistai 19. marraskuuta 2013

… Kaikki kohdallaan (Lontoo pt.2)

Lontoo-seikkailun kantava teema oli ehdottomasti fanityttöily. Vaikka virallinen syy seikkailulle kävikin jo ilmi edellisessä postauksessa, kohokohta oli ehdottomasti toinen superjuttu, missä käytiin. Making of Harry Potter, Warner Bros Studio Tour. (Jos et halua jostain syystä spoilaantua aiheesta, jätä postaus lukematta.)

Lauantaiaamun epäinhimillisen aikainen herätys oli tuskaa, mutta saatiin itsemme jotenkuten kasaan ja kohti Overground-asemaa. Matkan alkuosa meni ihan näppärästi, mutta vaihtojuna ei sitten enää sujunutkaan. Kuski kuulutti, että joudutaan odottelemaan hetki, edessäpäin on tulva. Jo siinä vaiheessa pieni paniikki alkoi nostamaan päätään ja hypin seinille.

HPtpur01

Hetken päästä kuski kuulutteli uudemman kerran ja totesi, että matka tyssäsi tähän. Loistavaa. Ei muuten ollut itku kaukana siinä vaiheessa. Aikaa ei ollut mitenkään liian paljoa, ja ajoissa oli oltava. Hätäratkaisuna päädyttiin soittamaan taksi (ehkä maailman kamalin puhelu, paniikissa vieraalla kielellä, hiphei) ja paniikki vain kasvoi odotellessa. Päästiin hyppäämään taksiin, ilman tarkkaa osoitetta, minne tahdottiin. Paniikki. Maailman paras taksikuski soitteli pari puhelua ja sai koordinaatit. Paniikki lieveni tässä vaiheessa hiukan. Lopulta kurvattiin studion pihalle huikeat 5 minuuttia ennen lipussa lukevaa aikaa. Kiiteltiin päivän pelastanutta kuskia vuolaasti ja kipiteltiin vaihtamaan tilausvahvistus lipuiksi ja sitten sisälle.

HPtpur02

Jo aulassa fiilis (ja Ford Anglia) oli katossa ja fanityttökohtaus oli todellisuutta.

HPtpur03

Jonossa jännitti niin paljon, ettei kuvaamisesta meinannut tulla yhtään mitään. Infotuokion (ai että, sympa työntekijäpoika) jälkeen päästiin leffateatteriin, josta pääsi edelleen Suureen Saliin. Fiilis oli sanoinkuvaamaton. Suureen Saliin oli ripoteltu koulupukuja ja opettajien pukuja. Kaikki oli ihan liian mahtavaa. Epätodellista.

HPtpur04

Suuressa Salissa meille kertoiltiin joitakin faktoja, joista puolet kyllä menivät omalla kohdalla ohi, kun tiirailin liian innoissani kameran läpi. Kuvaamisen puolesta sai kyllä käyttää kaikki olemattomat taitonsa, että onnistuu ilman salamaa. Joka puolella oli mielettömän siistejä ja yksityiskohtaisia juttuja. Pää oli pyörällä jo heti alussa. Kuitenkin jo Suuri Sali oli kaiken sen aamuisen paniikin arvoista. Annetaan kuvien kertoa.

HPtpur05

HPtpur06

Vaatetusalan ihmisenä olin pyörryksissä kaikista upeista puvuista ja niiden yksityiskohdista. Yllä oleva Beauxbatonsin koulupuvun vaiheittainen esillelaitto oli mahtava!

HPtpur07

Sannin kanssa naureskeltiin poikien makuusalille, koska sänkyjä oli vain neljä ja poikiahan siellä on viisi. Päädyttiin lopputulokseen, jossa Dean ja Seamus jakavat sängyn. Ronin neulottu tilkkupeitto oli aivan liian ihana, mäkin tahdon.
Makuusali ja oleskeluhuone olivat aivan ihania. Kodikkaita. Eriparisuus ja hienoinen nuhjuisuus  paransivat yleisfiilistä. Melkein kuin kotona olisi ollut.

HPtpur09

HPtpur08

Peiliteinikuvaus goes magic. Vissiinkin ainoa kuva koko reissulta, missä pönötetään yhdessä. Iseeviot ois ihan kiva lisä sisustukseen. Tuossa salissa oli kaikkea mahdollista. Joka puolella oli vitriinejä, joissa oli rekvisiittaa aina siepeistä hirnyrkkien kautta Liekehtivään pikariin.

HPtpur10

Magic is Might -patsas oil käsittämättömän vaikuttava. Se on kaikessa karmeudessaan upea. Sinänsä ihan älytöntä, että elokuvaa varten on tehty jotain noinkin hillittömän massiivista. Lukeman perusteella yksi ihminen sen teki. Tuolla taustalla näkyy pala Taikaveljeyden lähteestä, joka sekin oli melko vaikuttava. Tai no, mikäpä tuolla ei ois ollut mahtavaa? 

HPtpur11

Kaikkea sitä. Ois aika näppärä tapettinakin. :)

HPtpur12

Vitriinin täydeltä grafiikkaa leffoista. Kelmien kartta. Mieletön. 
Grafiikoiden jälkeen kipiteltiin ulos, jossa meitä odotti jännittäviä asioita. Kermakaljaa myyvä koju oli kovin sympaattinen. Itse kermakalja oli jotain äärimmäisen kummallista. Hyvää, överimakeaa ja hassua.  Ei sitä oikein osaa edes kuvailla. Jos käytte katsomassa Studio Tourin, maistakaa kermakaljaa!

HPtpur13

Poimittaislinjan tangolle pääsi tanssimaan ja pitihän se kokeilla. Hävettää ihan, kun joka kuvassa vaatteet on niin päin helvettiä kuin vain voi. Hyvä minä, oikeella alalla. Vyön alla on tallessa lapsille tarkoitettu leimapassi. :)

Tylypahkan silta, Valedron hautakivi, Likusteritie 4, Potterin talo Godricin Notkossa ja Viisasten Kiven shakkinappulat löytyivät ulkoa Poimittaislinjan ja Anglian lisäksi. Päästiin takaisin sisätiloihin, special effect -osastolle. Vahanukkeja, maskeja, Leijonahattu. Hämäkäk.

HPtpur14

Hämäkäk oli virallisesti ällö. Ja valtava. Mulla ei ole mitään ongelmia hämähäkkien suhteen, mutta kun valtava Hämäkäk roikkuu katosta kaikkine koipineen, tekee mieli juosta äkkiä pois alta.

Erikoisefektien jälkeen päästiin hipsimään Viistokujalle! Mielettömän siistiä, taas kerran. Weasleyn Welhowitsit herätti hilpeyttä ja Ollivander kylmiä väreitä. Irveta oli ihana vinojen pylväidensä kanssa.

HPtpur15

HPtpur16

Huomatkaa taustalla Ryynirakeita mainostava, pelottava, hökötys.

Viistokujalta päästiin ihailemaan white card -malleja, teknisiä piirrustuksia, pienoismalleja sekä konseptitaidetta. Olisin voinut ottaa jokaisen niistä konseptitaideteoksista kotiin seinälle. Mielettömiä. 

Taideteosten jälkeinen oviaukko pysäytti kaiken. Ajattelun, hengityksen hetkellisesti ja ehdottomasti ajan.

HPtpur17

Seisoin oviaukossa lamaantuneena tuijottamassa varmaan 5 minuuttia. Perästä tuleva Sanni ihmetteli, että mitä mä oikeen siinä seisoskelen. Huvikseni.
Itku ei ollut todellakaan kaukana tuossa tilanteessa. 
"Hogwarts will always be there to welcome you home." - J.K.Rowling
JKR -lainaus on paikallaan, koska ihan oikeasti tuntui, että nyt ollaan kotona. Tylypahkan, valtava, pienoismalli oli aivan käsittämätön. Sen pääsi kiertämään kokonaan ympäri ja joka suunnasta se oli yhtä upea. Teki lähinnä mieli itkeä ja kiivetä tuonne istumaan. 

HPtpur18

Idiootti näyttää kuvassa idiootilta, mutta tästä kykenette ehkä hahmottamaan rakennelman kokoa. Salin valot vaihtelivat yön ja päivän välillä. Sinisessä yövalaistuksessa ikkunoihin syttyi pieniä valoja. Koko homma on maalattu käsin. Sgdojösg0åjoslnöbmz. Sanat ei riitä, se pitää kokea. Tuolta ei todellakaan halunnut lähteä pois. Kierros tosin päättyi tuon jälkeen ja seuraava kohde oli kauppa. 

HPtpur19

Myynnissä oli vaikka mitä. Kaatoja, kaapuja, suklaataikasauvoja, tupahuiveja, Hunajaherttuan karkkeja, ihan kaikkea. Löysin pari superkivaa juttua, joista koitan napata teille kuvat, kunhan muistan. 
Kun lompakko oli maksettu anorektiseksi, oli aika lähteä kohti sukkulabussia ja juna-asemaa.

HPtpur20

Juna-asemalla venaillessa juostiin ekana hakemaan jostain ruokaa ja sitten nokka kohti Eustonia. Pakollinen visiitti King's Crossille, jossa asiat oli tehty vaikeaksi. Joo, Laituri 9 3/4 on turistikohde, mutta nyt siellä oli virallinen kuvaaja paikalla. Kuvat ois saanut sit ostaa viereistä HP-kaupasta, jossa myytiin samaa tavaraa, muutamilla laituri-tuotteilla lisättynä, kuin studiolla. Omat kuvat epäonnistui taas vaihteeksi, mutta on se silti näytettävä. Höpö jonopoika tuli ja hyppäsi mukaan kuvaan.

HPtpur21

Jonosta sai kuvaan mukaan omaa väriä tunnustavan huivin ja kuten huomaatte, oon ehkä hiukan tylsästi Rohkelikko. Pottermore kertoi sen.

King's Crossilta hypättiin metroon ja suunnattiin Camden Towniin. Muutaman tunnin pyörimisen jälkeen hypättiin taas metroon ja päädyttiin Oxford Streetille. Kipaistiin parissa kaupassa ja ninjattiin metrolla hotellille. 14 tuntia ympäriinsä kävelemistä kävi voimille. Suihkuun, teetä ja juustokakkua ja nukkumaan. 

Sunnuntaina lähdettiin kohti kotia, mutta ehdittiin pyörimään Westfieldissä vielä pari tuntia aamusta. Metro Victoriaan, juna Gatwickin lentokentälle, lento Helsinkiin, bussi Turkuun, kävelymatka kotiin. 

Reissu oli mitä parhain, mutta kovan Lontoo-kuumotuksen se jätti. Pakko päästä pian takaisin, pidemmäksi aikaa. Musikaaleja! 

Mulla on teille seuraava postaus jo melkein valmiina, joten tällä kertaa ei tarvii odotella kuukautta, yay. Parasta loppusyksyä, käykää Lontoossa ja lukekaa Potterit! 

maanantai 4. marraskuuta 2013

Ihana on Lontoo... pt.1

Käytiin Sannin kanssa syyskuun alussa Lontoossa. Reissun pituus oli to-su ja se kyllä jäi vähän harmittamaan. Paljon jäi tekemättä ja näkemättä. Itse olin Lontoossa neljättä kertaa (yhtä kertaa ei tosin ehkä lasketa), mutta Sannilta meni lontooneitsyys. 

Perillä oltiin torstaina illalla ja selvittiin hotellille ilman sen suurempia ongelmia. Mitä nyt hotellissa ei ollut ketään paikalla, kun päästiin perille. Hotelli valikoitiin huolella siten, että se on mahdollisimman lähellä perjantai-illan keikkapaikkaa, koska ympäri suurkaupunkia pörräily keskellä yötä ei houkuttanut.  Päästiin räjäyttämään tavaramme pienehköön huoneeseen ja padam, palohälytys. Jes, hyvin lähti reissu. Lopulta selvisi, että hälytyksen aiheutti suihkun vesihöyry. Vähän muuten kuumotteli sittemmin käydä suihkussa. Eka ilta meni tosiaankin vain hotellissa istuessa, mitä nyt kipaistiin lähikaupassa, Subwayssa ja katsastamassa keikkapaikka seuraavalle päivälle.

disni_s

Perjantaina revittiin itsemme ylös liian aikaisin, että ehdittäisiin aamupalalle ja sieltä sitten tutkimaan Euroopan suurinta ostokeskusta Westfieldiä, joka oli vajaan 10 minuutin kävelymatkan päässä. Keikkapaikka, Shepherd's Bush Empire (o2), osui matkan varrelle ja kyllähän siellä jo muutama Plague Rat oli odottelemassa. 

Westfieldissä ekana kohteena oli Disney Store ja voi että sen typerän hihittelyn määrää. Gaston -nukke herätti niin paljon hilpeyttä, että siinä ei ollut enää edes mitään järkeä. Collectors Edition -GoottiLumikki ois lähtenyt matkaan välittömästi, jos hintalapussa ei ois ollut 3-numeroista summaa. Perkele. Shoppailtiin puoli päivää, eksyttiin vähintään 14 kertaa ostariin ja Burger King teki katoamistempun. Kipiteltiin takaisin hotellille laittautumaan. 

Alkuperäinen ja virallinen syy meidän Lontootripille oli tämä:

kyltti_s

Kuten jo joskus aiemmin on tullut todettua, ulkomaankeikkailu on superkivaa eikä tää kerta ollut poikkeus. Plussaa o2:n jonotusjärjestelyille, kun oli selkeesti ilmaistu, että kenttälipulliset jonottaa tässä ja katsomolipulliset tuolla. Näppärää sinänsä. Toisaalta taas on pakko todeta, että britit ei ymmärrä, että jonoa ei tarvii siirtää seisovaan olomuotoonsa neljää tuntia ennen keikkaa. Oli aika herkkua tennareissa, voin kertoa. Siinä pääsi kyllä muutamat kirosanat jonottaessa vesisateessa, tai no, me oltiin onnelliseseti tuon lipan alla.

Henkilökunta oli totaalisen pihalla venuen sisällä, mutta kaiken häsäämisen jälkeen löydettiin itsemme toisesta rivistä. Leidien, joilla oli helvetillinen määrä tavaraa, takaa. Perseet pitkällä aitaan nojaten. Oikee asenne keikalla. S koitti saada kättään kaiteeseen, että pysyy paremmin paikoillaan ja eturivin sotanorsu ei ymmärtänyt, luuli, että S yrittää päästä eturiviin. 

Siirrytään tähän väliin kuvien pariin. En uskaltanut ottaa järkkäriä mukaan, koska noista kamerajutuista ei koskaan tiedä. Mun pokkari taas on niin surkea, että sillä saa kivoja kuvia tasan päivänvalossa. Ryöstinkin sitten Sannin kameran ja yritin räpsiä jotain. 

aedf1

Asylum Gate -lavaste oli kovin kiva, vaikka mä ehkä tykkäsin enemmän vanhasta kellosta. Edellisellä keikalla oli vielä Contessa mukana, joten lava tuntui välillä tyhjältä. Ei se toisaalta fiilistä latistanut.

aedf2

aedf3

Pirate Captain Maggots on oma lemppari crumpeteista ja ai että, tuo nainen sai taas hymyn huulille. 

aedf5

Setti painottui F.L.A.G. -levyyn ja se kyllä hiukkasen harmitti. The Art of Suicide oli ainoa vanhempi biisi. Keskellä settiä oli joku käsittämättömän hämmentävä väliaika ja siinä ehti taas tiedostaa kuolevat jalat ja ärsyttävät ihmiset. Veronican Dominant -fan dance toimi edelleen hillittömän hyvin. Fanfic reading herätti hilpeyttä. G!G!G! oli setin parhaita paloja. 
EA:n lavaolemus lisää rakkautta överiksi vedettyihin korsetteihin ja päähärpäkkeisiin.

aedf4

Keikka oli mainio, mutta vesisade ja väsymys pakottivat meidät suoraan keikan jälkeen hotellille nukkumaan. Tai oikeastaan hajoilemaan typerille youtube-videoille. Palataan loppureissuun mahdollisimman pian!

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Kultaista tukea

Sain vihdoin käsiini kuvan eräästä alkuvuodesta tekemästäni korsettitopista. Kullanhohtoista morsiussatiinia, leveä plansetti, spiraaliluut. Asiakas tarvitsi korsetin selkäänsä tukemaan ja tällainen saatiin lopputulokseksi. Leveä plansetti valittiin jämäkkyytensä vuoksi. Korsettitoppi tehtiin tukemaan ja lähinnä alusvaatteeksi, mutta kyllä siitä pirun nätti tuli.

korsetti

Oon kyllä erittäin tyytyväinen lopputulokseen ja sain nuo raivostuttavat plansetin päät tasan ja kauniisti. Hyvä minä! Tästä työstä on kuitenkin jo pidempi aika, joten jätän höpinän lyhyeksi. Halusin lähinnä jakaa tän onnistuneen työn teidän nähtävillenne.

Mitäpä mieltä te ootte, toimiiko kullanhohtoinen kangas? Ja kertokaa samalla, mistä haluisitte lukea täällä. Oon avoin kaikille ehdotuksille. :)

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Paniikkiaskartelua

Askartelin eilen hieman vaate- ja asustekriisin iskettyä burleskikekkereiden suhteen. Halusin jotain päähän koristeeksi eikä multa harmikseni löytynyt oikeastaan mitään rusetteja kummempaa. Jotain teemaan sopivaa piti saada ja kaupungilla pyöriessä mukaan tarttui kasa kivan värisiä höyheniä. Vajaassa tunnissa väkerretyksi härpäkkeeksi oikein käypä, mutta pohjaa pitää kyllä miettiä vielä. Se ei todellakaan ole niin nätti, kuin tahtoisin. Harjoitusta harjoitusta. 

päähärpäke_S

Härpäke kiinnitetään päähän tavallisilla hengettömillä pinneillä, koska en ehtinyt askartelukauppaan ajoissa, että oisin saanut käsiini oikeanlaisia pinnejä. Seuraavaan sitten.
Höyhenien lisäksi tää on syönyt satiininauhaa, hattutylliä ja fimo-massasta tehdyn ruusun. valkkasin höyhenten värit tukan kanssa sopivaksi, muttamutta. Kävi sinänsä hassusti, kun värjäiltiin tukkaa eilen ennen bileitä roudariystävän avustuksella... Urpo oli napannut väärän väripaketin kaupasta ja nyt hiusten alaosa on violetin sijasta lähes musta ja päälliosa tummanpinkkivioletti. No jaa, vaihtelu virkistää ja teki jo mieli palata tummempaan tukkaan. Saatte tukkakuvia toivottavasti ensi viikolla.
Ja takaisin aiheeseen... Käytin hattutylliä ekaa kertaa ja leikattuani siitä suikaleen rusettia varten aloin leikkimään ja kokeilemaan. Siitä sai pienellä kääntelyllä aikaan näppärän ja hyvännäköisen ruusukkeen. Jeij! Leikkiminen kannatti. Pitää tässä syksyllä leikkiä enemmän ja askarrella lisää.

Nyt siirryn jatkan viikonlopusta toipumista pizzan ja jääteen parissa. Koitan naputella teille jotain jännää korsettikurssista tässä lähiaikoina.
PS. Tervetuloa uusille lukijoille!

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Pinkkiä Näsinpuistossa

Hupsista ja moi taas reilun kuukauden tauon jälkeen! Kirjoittelu on jäänyt ihan retuperälle tässä syksyn aikana, mutta yritän jatkossa läpistä tänne hippusen enemmän. 

Syksyyn kuuluu lähinnä koulua. Pari ulkomaanseikkailua tuli tehtyä alkukuusta, mutta niistä lisää omissa postauksissaan. 
Ulkonäöllisesti tapahtui muutos hiusten osalta. Pitkästä aikaa ne leikkivät olevansa enemmän tai vähemmän pinkit. Alta violetit. Tykkään pitkästä aikaa hiuksistani, mutta haikailen silti vanhan mustapinkin perään. Ehkäpä talvella sitten...

srg_s

Jätetään postaus lyhyeen, yritän palailla piakkoin uusien juttujen kanssa. Toivottavasti jo jotain ompelujuttuja tai seikkailurapsaa. Nauttikaa syksystä, kun se on vielä inhimillisissä lämpötiloissa!

maanantai 19. elokuuta 2013

Vesisade, verta ja tylliä

Viime lauantaina Turku sai osansa zombeista. Kun kuulin, että ZombieWalk tullaan järkkäämään Turussa, totesin välittömästi, että siihen on osallistuttava. Överiksi heittäminen on ihan parasta ja mikäs sen parempi tilaisuus? 

tyllit_s



Kriiseilin ulkonäköseikkoja kohtuullisen paljon, kunnes keksin säilyttäneeni protoversion yhdestä lempparimekostani. Lisäksi askartelin tyllihameen, jonka loppujen lopuksi päädyin repimään.

zombie_s


Koko homma on sotkettu tekovereen, joka näyttää ikävän pinkiltä. Koko kulkueen ajan satoi vettä, joten veri levisi suunniteltua laajemmalle ja laimeni pinkiksi. Tykästyin tyllihameeseen huolella ja nyt yritän keksiä syitä käyttää sitä. Se liikkuu mielettömän nätisti ja on ihanan kevyt päällä. Muutamaan kertaan meinasin kompastua siihen kulkueen aikana, mutta pikkuvikoja.


Tungin julmasti luokkakaverini M:n ja hänen pikkuveljensä seuraan ja meillä oli kyllä varsin mukavaa. Saatiin päähämme heittää kengät jalasta ja tallusteltiin avojaloin pitkin Turkua ja vesilätäköitä. Parasta!
Koska koko postaus on ollut kummaa ja epäjohdonmukaista lätinää, jätetään se lyhyeksi. ZombieWalk oli super ja tykkään tyllihameestani. Palataan taas!

torstai 15. elokuuta 2013

Kesä pikakelauksella ja pikkuompelua

Hiphei, reilu kuukausi näköjään vierähti enemmän tai vähemmän tarkoituksettomalla blogilomalla. Oma kesä koostui lähinnä töistä, joten asiaakaan ei oo viitsinyt tikusta vääntää ja paria ompelujuttua en oo vaan saanut kuvattua. Nyt loma on kuitenkin loppu ja asiaakin taitaa tulla vähän enemmän. Jos ei muuten, niin koulujuttujen puitteissa ainakin. 

Nopea yhteenveto kesästä tähän alkuun. Olin töissä aina viime sunnuntaihin asti. Leikin kokkia leirikeskuksessa ja mulla oli oikeestaan aika mukavaa. Työmatka vaan kesti bussilla about tunnin suuntaansa ja siihen päälle vielä odottelut bussia vaihtaessa. Rakastuin mereen ja Turun saaristoon, työpaikka kun sijaitsi kuvankauniin Airiston rannalla. Mulla oli kivoja työkavereita ja sitten oli myös niitä vähän vähemmän kivoja. Viihdyin silti ja kertaakaan ei ollut vaikeeta lähtee töihin. Väsymystä ei tosin lasketa tähän mukaan. 

Kävin parilla festarilla ja oisin hirvittävän mielelläni käynyt useammallakin. Tän vuoden saldoksi jäi Nummirock, josta höpöttelin edellisessä postauksessa, ja Tuhdimmat Tahdit Nokialla. DBTL:n jatkokekkereillä kävin katsomassa Klamydiaa ja Rock & Roll Sensationia. Opin diggailemaan Finntrollia vielä lisää ja arvostamaan Stratovariusta. Olin ylpeä kummitustäti, kun kuulin kummityttöni (2v.) oppineen sanomaan saatana. Tää kuuluu festariosioon, koska näin serkkujani ihan sattumalta Tuhdimmilla Tahdeilla. 

Luin enemmän kirjoja kuin koko vuonna yhteensä. Elin teini-ikääni uudestaan Harry Pottereita lukiessa ja kehitin yhä vahvemman tunnesiteen kyseistä kirjasarjaa kohtaan.

Muutin, taas. Uusi kämppä on ihana ja huomattavasti lähempänä keskustaa, kuin kaksi aiempaa. Meillä on astianpesukone, parasta! Olin ihan innoissani ihan hetki sitten, kun tiskaamiseen ei mennyt aikaa viittä minuuttia enempää, kun tiskattavana oli vain pari pannua ja kattilaa. Tunsin itseni aikuiseksi, kun pesin itse omaa saunaa. Se on iskän homma kotona, nyt se on mun tehtäväni. Keräsin myös hillittömän määrän vadelmia pakkaseen. Tein sähkösopimuksen ja laajakaistajuttuja. En myönnä vieläkään olevani aikuinen, vaikka oon nyt tehnyt paljon aikuisjuttuja. 

Ompelin pieniä ja vähän isompia juttuja. Fiilistelin alkavaa kouluvuotta. Rakastuin palavasti taas korsetteihin ja isoihin helmoihin. Näitä ehkä nähdään tässä syksyllä täällä blogissakin asti. Suunnittelen vaihtavani hiusten väriä. Katsotaan, mihin päädytään. 

Kesän pikakelauksen jälkeen on hyvä pompata aika syksyiseen ompelujuttuun. 
A aloittaa uudessa koulussa nyt syksyllä ja pitäähän koulussa penaali olla.  Ostin kesällä teflonpaininjalan ompelukoneeseeni ja oon sitten innoissani opetellut tekemään juttuja nahasta. Ei oo ihan helpoimmasta päästä, kun se ei käyttäydy samalla tavalla, kuin kankaat. Nooh, harjoitus tekee mestarin. Idioottina päätin tehdä pyöreäkulmaisen penaalin. Suoran palan kiinnittäminen pyöreään reunaan on varsin kettumaista ihan tavallisellakin kankaalla. Arvatkaapa kuinka hauskaa mulla oli...

Penaaliin käytetty nahka on alunperin ollut (luultavasti lammas) nahkatakki. Vetskarin ostin uutena, mutta muuten on kierrätettyä. Kuviossa käytetty nahka on erään nahka-ateljeen jämäpaloja. Tikkaukset vähän mutkittelee, mutta muuten oon oikein tyytyväinen.

penaali_s


Melkein meinasin pitää tän itselläni, mutta lahjoitin kuitenkin eteenpäin. Kokonsa puolesta penaali on aika näppärä, se vetää aika paljon tavaraa ja oletettavasti (en oo kokeillut) myös 20 senttisen viivottimen. Vetskari tulee vähän matkaa sivuja alas, eli aukeaa riittävästi ja sieltä onkin sit helppo kaivella tarvikkeita.
On hyvin mahdollista, että teen samanlaisen itsellenikin. Toimittaisi meikkipussinkin virkaa aika kivasti. Ja jos joku tähän ihastuu, niin kyllähän tällaisia voi tilauksesta pari tehdä. Koristelujutut tulee olemaan uniikkeja kaikissa, mutta muoto pysyisi samana. :)

Loistavaa alkavaa syksyä! Koitan jorista teille taas mahdollisimman pian. :)

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Juhannustarinoita

Nyt, kun juhannuksesta on ehtinyt toipua viikon verran, voisin naputella teille pienen pätkän omasta juhlinnastani. Pieni pätkä siksi, että Jatkobaarin puolelle tulee jossain vaiheessa pidempää raportointia aiheesta. 
Torstaina hypättiin E:n kanssa bussiin kohti Raumaa, jossa hypättiin A:n ja V:n kyytiin. 

Kuva on napattu (ja lainattu E:n twitteristä) bussia odotellessa. Viralliset festarimonot (Dr. Martens, jos jotakuta kiinnostaa tietää) pääsivät taas käyttöön ja herättämään ihastusta festarikävijöiden kesken. Metsästin mukaan myös farkut jostain kaapin uumenista ja sehän vasta hassulta tuntuikin. Oon niin hameihminen kun voi vaan olla.

Määränpäänähän meillä oli tosiaankin Nummirock, mulla on neljättä kertaa putkeen. Paras tapa viettää juhannusta, kun fiilis on katossa ja musa loistavaa. Seurassakaan ei ollut valittamista. 

Kolmen päivän aikana  lavalle nousi mahtibändejä ties miten monta, joista mainittakoon vaikkapa Mokoma, Amon Amarth, Ensiferum, Wintersun ja Children of Bodom. Koin uudelleenrakastumisia, häiritseviä flashbackeja teinivuosilta, mieletöntä yhteenkuuluvuutta ja ihan puhdasta iloa. Ei huono juhannus. 

Muistaakseni lupailin jotain festarieleganssikuvia, mutta niitä ei sitten tullut räpsittyä. Lyhyesti ja ytimekkäästi: bändipaita, hame ja maiharit/tennarit (myöskin pinkit). Tukka sotkussa moshauksen jäljiltä, ei meikkiä. Voitte siis kuvitella, kuinka hehkeää on ollut. Bongattiin eturiviedustusräpsy EMP:n festariraportista. Lienee Mokoman eturivistä.

Kuva (c) Timo Isoaho
Täällä nykyvä kuva on rajattu omaan naamaan, koska oon liian laiska kysymään A:lta ja E:ltä, sopiiko laittaa lärvit näkyville. 
Pidetään homma lyhyenä ja todetaan se, että festarit, erityisesti juurikin Nummirock, on rakkautta. 

Nyt lopetan taas lätinän ja siirryn oikeiden tehtävien pariin. Luvassa siivousta ja kaavoja. Ai että, miellyttävä perjantai-ilta. Pakko muuten vielä todeta, että oon töiden puolesta niin pihalla viikonpäivistä. Vapaat on ihan miten sattuu ja viikonloputkin menee pitkälti töissä. Perjantai tuntuu siis välillä keskiviikolta ja maanantai perjantailta. 
Jos haluatte lukea näitä jorinoita useemminkin kuin kerran kuukaudessa, ehdotelkaa aiheita, mistä haluisitte lukea? Tai mitä ylipäätään haluisitte nähdä täällä enemmän?

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Bargain pattern for this skirt

Ompelutyölista lyheni tänään kahdella työllä, kun valmiiksi tulivat hame ja sen alle tarkoitettu tylli. Homma lähti melko spontaanisti liikkeelle, kun Hele lähetti mulle kuvan kankaasta ihan innoissaan ja kyseli, josko mulla olisi aikaa tehdä hame. No, aikaa revittiin ja hame tehtiin.
hame_s

Kangas on ihan Eurokankaasta, mitä luultavammin niitä hassuja kankaita, joista ei oo ihan varma, että onko ne vaate- vai sisustuskankaita. Kaunista se on joka tapauksessa. (Otsikko on muuten pöllitty karusti tuon kankaan teksteistä. Ja oikeestihan tässä ei oo käytetty kaavaa.) Kankaan värimaailma on aivan hillittömän kiva ja harmoninen, vaikka printti itsessään vähän rauhaton onkin. Tykkään kyllä kovasti. Itse en välttämättä käyttäisi, mutta kangas on silti kiva. Hameen helmassa on poimutettu kaitale ja printin takia kököltä näyttänyt sauma on piilotettu puuvillapitsillä. Samaa pitsiä löytyy vyötärökaitaleen alareunasta. Koko komeus on vuoritettu, että ilman alushametta käytettäessä helmat ei kipitä pitkin koipia.

tylli_s


Tyllin kanssa tuli taas tapeltua. Me ei tällä kertaa oltu kauheen hyviä kavereita. Samanlainen tylli, kuin monta edellistäkin. Tällä ei teilaa ohikulkijoita, kun on sen verran hillitty. Pitäis jossain vaiheessa vetää överiksi ja tehdä joku häiriintyneen iso tylli. Voisin koittaa kans askarrella jonkinsorttista tutoriaalia tällaisen tekemiseen. Oisko tarvetta?
Tyllikerroksia on kolme ja kaiken alla on perus vuorikangas. Päällimäistä tyllikerrosta koristaa satiininauha. Ton nauhan kanssa oli kyllä jännittäviä hetkiä. Se oli mun ompelupöydällä. Tein jotain. Nauhaa ei löytynyt mistään. Eikä oo muuten vieläkään löytynyt. Piti käydä ostamassa uus nauha. 
Vyötäröllä on ihan kumppari niin kelpaa sitten säädellä kokoa. En mä varmaan osaa enempää näistä höpistä...

Huomenna lähdetään porukalla juhannuksen viettoon Nummirockiin, joka on jo melkein perinne. Taitaa olla neljäs kesä putkeen, kun on nummeiltu. Parasta ikinä fiiliksen puolesta. Nyt pitäis pakkailla ja valmistautua henkisesti. Pääsee pitkästä aikaa ulkoiluttamaan pinkkejä martenseja ja sit uusia tennareita. Katotaan, jos muistais festarihumussa nappailla jotain asukuvan tapaista. Festarieleganssi on parhautta.

Viettäkää tekin mahtava juhannus!

torstai 13. kesäkuuta 2013

Kesäkuulumisia

Mitä parhainta kesää ja mitä muuta nyt voisinkaan toivottaa. Hengissä ollaan ja oma kesä on tähän asti sujunut oikein mallikkaasti. Oon tuijottanut liiaksi L-koodia, syönyt jäätelöä, vältellyt siivoamista ja leikkinyt töissä keittiöntätiä. Kaiken lisäksi oon nukkunut hämmentävän hyvin ja töihin lähteminen on sen puolesta melko helppoa. Ruoanlaittotaito ei ollutkaan niin pahassa ruosteessa kuin pelkäsin ja sen myötä töissä on ollut oikein kivaa. Meillä on hirvittävän hyvä työporukka ja hauskaa on. Rakastan vaatekriisittömyyttä, kun ei oo tarvetta miettiä, mitä sitä kiskoisi töihin päälle. Työpaikka on niin upeissa maisemissa, että välillä harmittaa olla sisätöissä, mutta pikkuvikoja. 

 Airiston rannalla on kivaa ja Turun saaristo on mielettömän kaunis. Merivesi on lämmintä ja villasukat on pudotettu jaloista pienen kahlailun jälkeen. Nyt kun vielä saisi aikaiseksi napata uikkarit mukaan töihin ja talviturkin voisi heittää.

Muita ilonaiheita näin kesällä on mm. uudet glitterballeriinat, jotka oikeasti pysyy jalassa ja ovat mukavat kävellä. Kaverit on myös supereita ja meillä olikin eilen pienet spontaanit juhlat Katzun kanssa. Tänään jatkettiin puolikuolleina pizzan ja kangasinventaarion parissa. Kesän ekat festarit lähestyvät ja siinä samalla viikon mittainen loma.

Ompelutyölista on semipitkä, mutta en anna sen stressata. Tän viikon aikana pitäisi saada yhteen hameeseen tehtyä napinlävet ja viimeistely ja sen lisäksi tyllihame. Tänään pidän ansaittua vapaapäivää, huomenna teen taas töitä tehokkaasti.

Pari postausideaa on taas tipahdellut ja yritän saada jotain aikaan mahdollisimman pian. Katsellaan. Nyt kääriydyn taas peittoon ja tuijottelen tuulista ja harmaata Turkua.

torstai 30. toukokuuta 2013

The Truth About Love

Ai että, nyt pitää tulla vähän hihkumaan tänne eilisestä. Suunnattiin A:n ja poikien kanssa Hartwall Areenalle katsomaan miltä P!nk näyttää ja kuulostaa livenä. Pakko todeta, että näytti ja kuulosti mielettömän hyvältä! Keikkaa tuli katseltua normaalia(=eturivi) kauempaa ja väljyys oli oikein mukavaa. Ei urpoja hyppimässä päin tai muuta epämiellyttävää. Lukuunottamatta infernaalista hamevainoharhaisuutta. Päällä olevalla hameella on ollut ikävä tapa kiipeillä reisiä ylös ja se aiheutti vainoharhaisuutta, vaikka virheistä oppineina puin alle alushameen. Ja takaisin aiheeseen.

Mulla ei periaatteessa ollut mitään odotuksia, enkä tiennyt, mitä odottaa. Ilma-akrobatioista tiesin Twitterin perusteella, mutta mitään kuvia tai settilistoja en käynyt tutkimassa etukäteen. Lavarakennelmat oli jäätävät ja meininki hillittömän hyvä. Energiaa riitti ja koko ajan tapahtui jotain yllättävää jossain päin lavaa.

pink

Setti oli oikein kiva, vaikka paria biisiä jäinkin kaipaamaan. Ehkä sen kuitenkin kestää, kaikkea kun ei voi saada. So What toimi muuten livenä jopa pelottavan hyvin. Koska tää on lähinnä hihkumispostaus, en selitä tän kummempia. Voipi olla, että Jatkobaarin puolelle tulee jotain kunnollisempaa rapsaa.

Nappasin autossa tylsistyessäni sneekpeek-kuvan päälle eksyneistä vaatteista. Tidii, kökkö asukuvaa leikkivä kuva luvassa.

raitoja

Niittejä, raitoja ja perinteiset verkkosukkikset. Tykkäsin asusta hirveesti sen rentouden takia. Pitänee napata teille joskus kuva ihan kunnolla, kun eksyn jonnekin samassa varustuksessa. Nyt poistun Pottermoren pariin ja nukkumaan. Palaan taas ompelujuttujen kanssa.