maanantai 30. heinäkuuta 2012

2/30 and then some...THUNDER!

2. A photo of yourself a year ago
Ylläoleva kuva on räpsätty tasan vuosi sitten, muutaman päivän tarkkuudella. En nyt jaksa muistaa tarkalleen, milloin tuo keikka oli. Vuosi sitten oli serkkuni kanssa katsomassa Poisonblackia Nokialla ja jossain tylsässä välissä lähdettiin hakemaan jätskiä. Lopputuloksena oli se, että jämähdimme istumaan läheiselle parkkipaikalle ja nauramaan päitämme irti. Kuva kertoo myös sen, että tuolloin tukkani oli punainen ja näkeehän siitä vielä mun perus keikkavaatetuksen.

Ja sitten muihin höpinöihin. Voi luoja! Viimeöinen ukkosmyrsky oli ihan mielettömän upea! En oo koskaan ennen todistanut mitään sen kaltaista. Salamat löi ympärillä yli 2 tuntia putkeen. Voitte vaan kuvitella sitä eeppisyyden määrää! Meillä on A:n kanssa puolisen tuntia tuota myrskyä videolla, mutta nehän lähtivät A:n mukana Raumalle. Ehkä niitä pätkiä nähdään täälläkin jossain vaiheessa :)

Yleispätevästi viimeiset 18 tuntia lukeutuvat kesän parhaisiin. Ukkosmyrsky parhaassa seurassa vain nosti fiilistä. On ihan mahtavaa vaan seistä parvekkeella kuuntelemassa ukkosta ja sadetta. Taivas oli hetkittäin violetinpinkinvalkea ja aivan kirkas. Salamat halkoivat taivasti tiheään tahtiin. Yksi osui lähelle ja se pamahdus oli ihan älytön. Tärisin sen jälkeen varmaan 5 minuuttia, kun pelästyin niin pahasti. Tuuli oli niin voimakas, että se jaksoi nostaa läpimärän ja painavan mekon helmoja. Olisin halunnut juosta ulos tanssimaan sateeseen, mutta pelotti liikaa.
Hauskinta tässä on se, että jostain syystä mä olen koko kesän odottanut ukkosta. En tiedä miksi, mutta niin vain kävi. Ja sitten kun se ukkonen saatiin... En voi vieläkään käsittää, kuinka upea se oli. Jäätävän sateen jälkeen oli mahtavaa juosta kuumaan suihkuun ja siitä peiton alle ihailemaan loppumyrskyä ikkunan läpi. Se oli upeaa. En luultavastikaan koskaan unohda sitä. Sitä taas ymmärsi, kuinka pieni ja mitätön ihminen onkaan valtavien luonnonvoimien ja -ilmöiden rinnalla.

Nyt nappaan taas itseäni niskasta kiinni ja jatkan eilen aloitettua siivousta.

lauantai 28. heinäkuuta 2012

1/30

Otetaanpas käsittelyyn tällainen kuvahaasteasia, niin saan pientä aktiivisuutta taas blogiin.

1. Your Facebook profile photo
Tää kuva onkin jo nähty täällä, mutta tungetaan se nyt silti. Vaihdan naamakirjan profiilikuvaa melko harvoin, yleensä se menee vähän vuoden ajan mukaan.

Pyrin näihin kuviin aina naputtelemaan jotain tarinaa aiheeseen liittyen, mutta tää eka saa nyt mennä ihan näin. Ja näitä tipahtelee silloin tällöin kun muistan. :D

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Me tehtiin se!

Fiilis on hämmentävä. Kaikki on annettu ja nyt on syytä olla ylpeä itsestään.
Kuvassa näkyvä lista tehtiin muistaakseni toisella viikolla töissä ja siitä oli oikeasti valtavasti apua. Koko ajan pysyi kartalla, että missä mennään ja paljonko on vielä tekemistä. Ja sitä tekemistähän muuten sitten oli. Listan viimeinen kohta viivattiin yli eilen aamulla.

Puvustusta tehtiin muutamassa eri paikassa, mutta suurin osa vaatteista tuli meille ommeltavaksi. Mä olin mukana alusta asti kaavoittamassa, mutta isoin kiitos menee kyllä meidän tytöille, jotka sitten tulivat ompelemaan kaiken. Ja kaikkihan oli ajoissa valmiina. Eilen saatiin  kuulla, että työnjälki on ollut todella hyvää ja moitittavaa ei ole. Ihan hyvin vedetty, vaikka yhtä lukuunottamatta tekijät oli ekan luokan opiskelijoita. Hyvä me!

Nyt saa lomailla pari päivää ja tiistaina mennään kasaamaan puvustoa, kun kuvaukset alkaa 2.päivä. Ja niin, yksi meistä tahdottiin kokoaikaiseksi puvustusharjoittelijaksi. Hupsista, minähän sinne pääsin. Ihan mahtavaa!

Pyrin tässä taas aktivoitumaan, kunhan saan asioita järjestykseen. Mahtavaa viikonloppua!

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Sataa sataa ropisee

Jes! Suomen kesä, rakastan sua ja vesisadetta.
Koitapa nauttia kesästä, kun vettä sataa oikeestaan jatkuvasti. Tekee hirvittävästi mieli lähteä pyörimään kaupungille ja muuta kivaa.
Oikeasti halusin vaan päästä jakamaan teille yhden fiilisräpsyn Ruisrockista.
Jos tarkkoja ollaan, kuva on vasta matkalta festarialueelle, mutta pikkuvikoja. Kumisaappaat on parhaita, etenkin huihai-versiot! (Miten niin partiolainen?) Odotan sitä päivää, että löydän ne jostain kirkkaan pinkkinä. Pakko muuten todeta vielä, että oma kenkävalinta tuolle sateelle oli puhkikäytetyt tennarit. Hyvin pelattu.

Nyt alkaa armoton ompelutyölistan lyhennys. Kuvien kera näistä lisää myöhemmin.

Yrittäkää nauttia sateesta!

torstai 12. heinäkuuta 2012

Kädet ilmassa

Iltaa! Ja pahoittelut taas blogihiljaisuudesta. Allekirjoittaneen elämässä ei tapahdu oikeastaan mitään mielenkiintoista. Parina viikonloppuna on tullut vipellettyä jossain, mutta nekin melkeinpä tulee raportoitua Snowfallin puolelle, kunhan joskus saan rästit pois alta.

Töissä sujuu mainiosti ja kerrottavaa riittäisi, mutta arvatkaa saanko puhua siitä? En. Paitsi sitten, kun elokuva on julkaistu. Ensi vuonna lupaan siis kirjoittaa ainakin yhden postauksen, joka käsittelee leffahommia.
En uskalla suunnitella elämääni yhtään, sillä voi olla, että pääsen leffan kuvauksiin mukaan koko ajaksi ja sitten voin kuolla onnesta. Yhden kuvan töistä voin teille kuitenkin jakaa.
Ja kaikkihan toki tietävät, kuinka tärkeää on työskennellä mahdollisimman ergonomisessa asennossa. Hupsis, ammattina hirvi. En vaan voi mitään sille faktalle, että leikkaaminen on helppoa pöydällä istuen. Teen töissä puolet asioista pöydällä istuen ja pidän jalat tuolilla.

Koska tässä postauksessa ei sinänsä ole mitään järjellistä, jaan teille myös toisen kuvan. Sen nappasin viikonloppuna Ruisrockista. Kun puhutaan suomalaisista kevyen musan artisteista, Chisu nousee kyllä omiin lemppareihin. Upea nainen kertakaikkiaan. Tuo ei ole kuvasatoni paras otos, mutta aivan kelpo kuitenkin.
Palaan taas mahdollisimman pian jonkin järkevämmän juttelun kanssa. :)

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Kysymyskeskiviikko

Tässä vähän aikaa sitten Heidi heitti mulle haasteen. Kiitos tästä!

Säännöt:
1. Jokaisen pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Vastaa kysymyksiin, jotka olet saanut ja vastaavasti keksi 10 uutta seuraaville.
3. Anna haaste eteenpäin haluamallesi määrälle bloggareita.

Koska näitä kerro x asiaa itsestäsi -juttuja on tullut naputeltua, hyppään karusti sen kohdan yli. Vastaan siis Heidin antamiin kysymyksiin.

1. Miksi aloit kirjoittaa blogia?
Siksi, koska se tuntui kivalta tavalta pitää kirjoittamisharrastusta yllä. Oon luultavasti vastannut tähän joskus aiemmin toisin, mutta noin se suunnilleen on.


2. Onko sinulla lemmikkejä?
Ei, multa ei löydy lemmikkejä. Vai lasketaanko ne ikuiset villakoirat? Oon jo pitkään halunnut kissaa, mutta köyhällä opiskelijalla ei oo varaa pitää kissaa. :(

3. Jos sinun pitäisi valita toinen maa, jossa asut, mikä se olisi?
Suomi on oikeasti aika ihana maa ja rakastan sitä, että vuodenajat eroaa toisistaan niin selkeästi. Mutta hmph... Viime kesänä Norja kyllä vei palasen sydämestä ja viime keväänä taas Englanti. Kallistuisin ehkä kuitenkin Skotlantiin kaiken sen synkän kauneuden takia. Tosin pitänee ehkä ensin vierailla siellä.

4. Lempiväri? Inhokkiväri? Miksi?
Mun lempiväri vaihtelee aina välillä. Musta kulkee aina mukana, joten sitä nyt ei lasketa tähän lainkaan. Tällä hetkellä kivoin on ehkä tietynlainen harmaa. Mutta lemppari vaihtelee harmaan, punaisen, violetin, valkoisen, hopean ja pinkin välillä.
Inhokkiväri on helpompi nimetä, koska en oo koskaan oikein pitänyt keltaisesta ja oranssista. Vapaaehtoisesti mua ei saa pukeutumaan noihin väreihin. Ne ei yksinkertaisesti ole mua varten.

5. Taito, jonka haluaisit oppia?
Haluaisin oppia oikeasti laulamaan ihan kunnolla. Oon jo hyvässä alussa, mutta tahdon kehittyä. Ja nyt viimesen vuoden aikana oon kajahtanut siinä määrin, että haluisin oppia piirtämään. Ja kun mä en oo koskaan osannut piirtää enkä koskaan oo jaksanu opetellakaan. Piirtäminen on vaan niin ikävän oleellinen osa vaatetusalalla. Ehkä mä vielä joskus. Tätä listaa vois jatkaa vaikka miten pitkään, mutta tällä hetkellä nämä.

6. Kuvaile itseäsi kolmella sanalla.
Hattarapäinen, kärsimätön, epäkorrekti.

7. Asia, jota ilman et poistu kotoa?
Tekisi mieli sanoa tähän alushame, mutta ei, se ei pidä paikkaansa, vaikka useimmiten en ilman alushametta lähdekään. Mutta oonkin tylsä ja vastaan avaimet.

8. Suurin unelmasi?
Kauheen kiva... Ammatillisesti suurin unelma on se, että haluaisin oikeasti tienata leipäni vaatteita tekemällä ja kaikista mieluiten teatteriympäristössä. Muuten mä en oikein tiedä. Haluan pystyä tekemään asioita, joita oikeasti tahdon. Tahdon olla onnellinen ja rakastaa toista. Pitää kuitenkin vielä mainita, että tavallaan elän osaa noista unelmista.

9. Bändi, jota kukaan ei uskoisi sinun kuuntelevan, mutta todellisuudessa kuuntelet?
Snowfallia seuraavat tietävät paremmin mun musiikkimausta ja se on oikeastaan melko laaja. Kauimpana normaalista taitavat olla Retropop ja edellisessä postauksessa mainittu Johanna Kurkela. Ja niin, Hurts.

10. Paras tapa viettää vapaapäivä?
Vapaapäivä paranee, jos seura on hyvää. Pitää nukkua pitkään ja aamupalaksi saa syödä jätskiä. Päivää ei oo aikataulutettu ja saa tehdä vaan kivoja asioita.


Omiin kysymyksiini tahtoisin kuulla vastaukset seuraavilta kanssahöpöttelijöiltä:
Hele
Aie
Katzu
Arcotis

1. Missä olet 5 vuoden kuluttua?
2. Mitä laukustasi löytyy aina?
3. Mikä on mielestäsi paras tapa päästä eroon rasittavista puhelinmyyjistä?
4. Oletko kiinnostunut politiikasta?
5. Mistä teet parhaat vaatelöytösi?
6. Pidätkö enemmän musikaaleista vai perinteisestä teatterista?
7. Seuraatko trendejä? Yleisesti ja omassa alakulttuurissa.
8. Lempiruokasi ja -juomasi?
9. Luetko mieluummin suomeksi vai jollakin muulla kielellä?
10. Onko sinulla jotakin päivittäistä rituaalia? Asia, jonka teet päivittäin ja samalla kaavalla?


Mainitsin tuolla piirrutustaidottomuudestani niin alla on teille esimerkki. Näillä taidoilla ei paljoa piirrellä.

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Raitoja ja hunajaa

Kummityttöni täytti vuoden kesäkuun puolella ja lahjaksi tein alla näkyvän hameen. Mun kumminvelvollisuuteni on vanhempien mukaan se, että koulutan Ompun kuuntelemaan hyvää musiikkia. Jatkojalostin sitten ajatusta ja vastustan sitä, että lapset puetaan aina vaaleanpunaiseen ja vaaleansiniseen. Tavoitteena on kouluttaa tytöstä pikkuinen goottiprinsessa. :)
Oikeastihan kangas valikoitui sillä, että sitä nyt sattui löytymään kangasvarastoista jo valmiiksi ja idea kehittyi sitten sen ympärille. Lopputulos on se, että haluan tuollaisen hameen itsekin!


Virallisesti päivän ilonaihe on Johanna Kurkelan uusi single. Kuuntelin kotimatkalla pitkästä aikaa Johannaa ja korvista lähinnä valui hunajaa sen seurauksena. Sitten kun avasin facebookin, niin iskä oli ystävällisesti linkannut mulle tuon uuden biisin. Ja voitte vaan kuvitella, kuinka paljon se hunajan määrä lisääntyi korvissa. Johannan ääni on uskomattoman kaunis ja siinä on se jokin pieni koukku, mikä on saanut mut kehräämään. Ja lyriikkahan on myös äärimmäisen upeaa! Ohops, mulla taitaa oikeasti olla ihan se musablogikin, mutta menköön nyt. Elämän pienet ilot kuuluu jakaa.