lauantai 23. helmikuuta 2013

Vanhojen kaivelua

Loma hupenee ikävän nopeaa vauhtia, mutta kerrankin olo tuntuu lomailleelta. Ompelulakko on tehnyt hyvää ja pää on tyhjentynyt ja tuntuu mukavan kevyeltä. Pakkasin tavarani hullussa kiireessä tiistaina sikin sokin matkalaukkuun ja hyppäsin junaan kohti Tamperetta.
Oon viettänyt lomaani porukoiden helmoissa tekemättä mitään. Unta on tullut enemmän kuin varmaan koko vuonna yhteensä ja on aika ihanaa, kun ei tarvii huolehtia mistään.

Tiistaina värjäsin tukkani punaiseksi, keskiviikkona en tehnyt mitään oleellista, paitsi soitin pari puhelua. Torstaina juoksentelin koko päivän kaupungilla kavereiden kanssa, joista erityisesti mainittakoon Ranskan vahvistus Clem. Bussissa kotimatkalla törmäsin kakkosperheen isään ja kutsuin itseni ovelasti kylään ja olin kotona hämmentävän myöhään 13 tunnin juoksentelun jälkeen. Eilinen meni äidin kanssa shoppaillessa mulle synttärilahjaa ja muuta kivaa. Illalla suunniteltiin serkun kanssa pukua häihin ja vielä myöhemmin hiippailtiin keikalle iskän ja serkun kanssa.
Nyt jumitan ja muut hääräävät. Käydään läpi Australian reissua sukulaisten kanssa ja syödään taas hillittömät määrät ruokaa. Himoitsen lähinnä juustoja.

Whoaah, asukuva! Arkieleganssia eli semisti tylsää pukeutumista.

peili_s_zps817b09cc

Hame on ostettu joskus mooonta vuotta sitten ja se edelleen ihan yhtä ihana. Mustaa farkkua ja tosi kiva malli, käy tyttömäiseen ja vähän rokimpaankin tyyliin. Susiteeppari on viimeisin t-paitarakkaus, kun vahingossa siihen törmäsin. Mainio keikkapaita, kun ei keksi muuta. Ja väriltään se on tumman harmaa eikä kuvan mukaan musta. En muuten hallitse itseni kuvaamista.

Ja otsikkoon viitaten kaivelin vähän vaatekaappiani täällä ja löysin ihan ekan tekemäni korsetin. Tein ekan korsettini yläasteen tekstiilityön päättötyönä eli ööö 2008, melkein 5 vuotta sitten. Joku joskus toivoi postausta mun ompeluhistoriasta ja kehityksestä, niin heitetään tähän nyt pätkä siitä.

korsretti

Ompeluteknisesti korsetissa ei ole moitittavaa, mutta kaikki muu siinä kyllä sitten onkin pielessä.
Materiaalit toki ovat kunnollisia, mutta onnistuin ompelemaan kappaleet väärin päin eli nurja puoli muuttui oikeaksi. Eihän se mustassa niin näy, mutta nyt tuota hypistellessäni vähän nauratti. Luina on spiraalia, mutta kapeaa sellaista. Ja se ei riitä kiristämään mulle tarpeeksi. Edessä on hakasnauhaa eikä sekään ihan toimi. Eikä varsinkaan tuo nyöri, kun se on jumalattomassa solmussa jatkuvasti.
Kaavakaan ei oikein oo onnistunut. Se on aivan liian pitkä ja muodoton. Suora pötkylä, jolla saa vyötärön jos kiristää päin kettua. Ja alareunan brodeeraus on suunnittelun multihuipentuma. Nooh, tekemällä oppii ja nykyään korsetit toimivat oikein mukavasti. Nauratti meinaan hiukan, kun kiskoin tuota päälle.
Jatkossakin voisin kaivella vanhoja ompeluksia ja kirjoitella niistä, mitä sanotte?

Pitäkää hauskaa!

4 kommenttia:

  1. Kannatan tuota ideaa vanhojen ompeluksien esittelystä, ainakin mun mielestäni kuulostaa tosi kivalta ja mielenkiintoiselta. (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luultavasti näitä tuleekin esiteltyä, kun noita vanhoja töitä on jonkinsorttinen kasa kotona Turussa. :)

      Poista
  2. Joo, lisää vanhoja ompeluksia! :D Arvaappa ketkä oli soittamassa kun kävin töissä!? Sturm und Drang! xDDD En kyl ite menny kattomaan, mut mut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä tulee lisää kunhan saan kuvatuksi! Ja LOL :DD

      Poista